Pukinjuuri
Sivulta puuttuu | Pukinjuuri | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pimpinella saxifraga L. 1753 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Pukinjuuri Wikispeciesissä |
Pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) on Suomessa yleinen, monivuotinen ruohovartinen sarjakukkaiskasvi. Pukinjuuri tunnetaan myös nimellä ahopukinjuuri.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Pukinjuuri on monivuotinen ja kasvaa 20-50 cm korkeaksi. Sen varsi on lähes uurteeton. Pukinjuuren lehdet muodostuvat pareittain asettuvista pyöreähköistä, sahalaitaisista lehdyköistä. Valkeat tai punertavat kukat muodostavat sarjakukinnon. Pukinjuuri kukkii kesä-elokuussa. Laji muistuttaa Suomessa harvinaista ja rauhoitettua isopukinjuurta.[1] Pukinjuuren lähisukuinen laji on myös mausteyrttinä viljelty anisruoho (Pimpinella anisoides).
Levinneisyys [muokkaa]
Pukinjuurta tavataan lähes koko Euroopassa ja Kaukasuksella. Suomessa pukinjuurta tavataan yleisenä Keski-Suomen korkeudelle saakka ja satunnaisena koko maassa.[1][2] Suomessa sitä pidetään muinaistulokkaana.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Pukinjuuri viihtyy kuivilla niityillä, pientareilla, pihoilla ja kedoilla.[1]
Käyttö [muokkaa]
Pukinjuuren juurta on käytetty lääkkeenä. Kasvia on kasvatettu luostarien puutarhoissa ja käytetty rohtona vilustumista vastaan.[4]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 319.
- ↑ Anderberg, Arne: Den virtuella floran 2004. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 11.9.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Perinnemaisemat ja perinnebiotoopit Opetushallitus
- ↑ Luostarien yrttitarhat Yrttitarha.com
