Porin puistoakselit
Porin puistoakseleilla tarkoitetaan kaupungin ydinkeskustan neljän puistokadun muodostamia akseleita. Ilmansuuntien mukaan kulkevat kaksi akselia jakavat kaupungin keskustan neljään eri osaan. Puistot toimivat Linnan, Teljän, Malminpään ja Karhunpään kaupunginosien rajoina.
Puistoakselit luotiin Porin viimeisimmän kaupunkipalon jälkeen. Toukokuussa 1852 raivonnut palo tuhosi kaikkiaan kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta.
Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti Georg Theodor von Chiewitz suunnitteli palon jälkeen uuden asemakaavan. Neljän leveän puistokadun tarkoitus oli estää tulen leviäminen kaupunginosasta toiseen.
Puistokatuja kutsuttiin alun perin ilmansuuntien mukaan nimetyiksi Esplanadeiksi. Itsenäistymisen jälkeen niiden nimet muutettiin nykyiseen muotoon Etelä-, Pohjois-, Itä- ja Länsipuistoiksi. Kadut käsittävät kaksi eri suuntiin kulkevaa ajorataa sekä niiden välisen leveän puiden varjostaman puistokäytävän.
Porin puistoakselit ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.
Eteläpuisto–Pohjoispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläpuisto ja Pohjoispuisto muodostavat niihin liittyvien Cygnaeuksen puiston ja Raatihuoneenpuiston kanssa noin kilometrin mittaisen keskustaa halkovan akselin. Se alkaa Cygnaeuksen koululta ja päättyy Porin raatihuoneelle.
Eteläpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläpuisto alkaa itä–länsi-suunnassa kulkevalta Itsenäisyydenkadulta, joka erottaa sen Cygnaeuksen koulun puistosta. Se ohittaa kaksi poikkikatua, Mikon- ja Liisankadut ja päättyy ns. Puistojen risteykseen, joka nykyään on viralliselta nimeltään Risto Rytin aukio.
Sen rakennuskanta muodostuu lähinnä korkeista 1960–1970-lukujen rakennuksista. Eteläpuiston alkupäässä on 2000-luvulla valmistunut ns. Eurooppa-kortteli, jonka suunnittelusta järjestettiin aikoinaan kansainvälinen arkkitehtikilpailu.
Eteläpuistossa sijaitsee myös tanskalaisen kuvanveistäjän Per Kirkebyn vuodelta 1993 oleva tiilinen monumentti Porin portti.[1]
Pohjoispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläpuistoa korttelin verran lyhyempi Pohjoispuisto kohtaa ainoastaan yhden poikkikadun ennen päättymistään Valtakadulle. Pohjoispuiston jatkeena Valtakadun takana on Raatihuoneenpuisto, jonka pohjoislaidalla sijaitsee vuonna 1841 valmistunut Porin raatihuone.
Pohjoispuiston rakennuskanta on Eteläpuistoa monipuolisempi. Sen varrella ovat muun muassa vuonna 1927 valmistunut entinen puhelinlaitoksen talo, jossa nykyään toimii Satakunnan Museon hallinnoima Luontotalo Arkki. Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun kulmassa on vuodelta 1892 peräisin oleva puurakenteinen entinen Björneborgs svenska samskolan talo. Nykyään siinä toimii Porin taidekoulu.
Pohjoispuiston varrella sijaitsee myös Porin kaupunginkirjaston rakennus. Sen sisäänkäynti on Gallen-Kallelankadun puolelta.
Pohjoispuistossa on kaksi taideteosta: vuonna 2009 paljastettu presidentti Risto Rytin rintakuva sekä Akseli Gallén-Kallelan patsas vuodelta 1965.[1]
Puistojen risteys eli Risto Rytin aukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neljän puistokadun yhtymäkohtaa on vuodesta 2009 lähtien kutsuttu Risto Rytin aukioksi.
Se nimettiin uudelleen kuvanveistäjä Sofia Saaren suunnitteleman presidentti Rytin muistomerkin paljastuksen yhteydessä. Pori on Risto Rytin vanha koulukaupunki.
Itäpuisto–Länsipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itäpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolinnankadulta alkavan Itäpuiston alkupää on nykyään kävelykatuna kahden ensimmäisen korttelin verran aina Antinkadulle saakka. Puistokadun alkupäässä sijaitsee myös kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema Eetu Salinin muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1955.[1] Salinin mukaan on lisäksi nimetty Itäpuiston ja kavelykatuna toimivan Yrjönkadun risteyksessä sijaitseva Eetunaukio. Se on tapahtuma-aukio, jonka esiintymislavalla järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Itäpuiston varrella sijaitsee useita liike- ja toimistorakennuksia, muun muassa kauppakeskus IsoKarhu sekä muotitavaratalo Ratsula. Puistojen risteyksen tuntumassa on vuonna 1863 perustetun Porin VPK:n paloasema. Itäpuistossa sijaitsevat myös Kauko Räikkeen Rumpalipoika-patsas[1] sekä Sofia Saaren vuonna 2013 paljastettu Porin VPK:n 150-vuotismuistomerkki.[2]
Itäpuiston ja Isolinnankadun kulmauksessa toimi Hotelli Juhana Herttua vuosina 1955–1997. Rakennus purettiin tulipalon jälkeen vuonna 2018.[3]
Länsipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsipuiston varrella on lähinnä 1970–1980-luvuilla valmistuneita asuinrakennuksia. Sen päässä Vapaudenkadun länsipuolella sijaitsee vuonna 1919 rakennettu Porin vanha rautatieasema.
Länsipuisto on tunnettu myös sen puissa elävästä runsaslukuisesta mustavarisyhdyskunnasta.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Porin kaupunki, Porin kansallinen kaupunkipuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Porin taidemuseo, Veistosvaellus (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.10.2012.
- ↑ VPK:n juhlaviikko tuo Poriin paraatin, muistomerkin ja suihkunäytöksen 3.6.2013. Satakunnan Kansa. Viitattu 2.6.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Joensuu, Jenni: "Herttuassa kävi porilaista parempaa väkeä" – legendaarinen Juhana Herttuan talo katoaa Porin katukuvasta pala kerrallaan 6.6.2018. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2018.
- ↑ Mustavarikset etelässä, Länsipuisto parturoidaan 30.11.2011. Satakunnan Kansa. Viitattu 4.10.2012. [vanhentunut linkki]