Puhelin (elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puhelin
Telefon
Ohjaaja Don Siegel
Käsikirjoittaja Walter Wager (kirja)
Peter Hyams
Stirling Silliphant
Tuottaja James B. Harris
Säveltäjä Lalo Schifrin
Pääosat Charles Bronson
Lee Remick
Donald Pleasence
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö MGM
Ensi-ilta Flag of the United States.svg 16. joulukuuta 1977
Flag of Finland.svg 24. maaliskuuta 1978
Kesto 102 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Puhelin on Walter Wagerin samannimiseen kirjaan perustuva kylmän sodan aikainen agenttielokuva. Don Siegelin ohjaama Puhelin valmistui vuonna 1977.

Kohtauksia elokuvaan kuvattiin myös Suomessa ja sivurooleissa näkyvät suomalaiset näyttelijät Ville-Veikko Salminen, Åke Lindman ja Ansa Ikonen, jolle Puhelin jäi viimeiseksi elokuvaksi. Nuori Renny Harlin oli seuraamassa elokuvan kuvauksia Helsingissä. Katseltuaan Siegeliä ja Bronsonia työssään Harlin ilmoitti ystävilleen haluavansa tulla elokuvaohjaajaksi.[1]

Elokuvan miespääosien näyttelijät Charles Bronson ja Donald Pleasence näyttelivät viimeistä kertaa samassa elokuvassa. Kun ohjaaja Don Siegel pyysi Charles Bronsonia ajamaan viiksensä roolia varten, Bronson kieltäytyi sanomalla: "Ei viiksiä, ei Bronsonia".[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Neuvostoliitto on lähettänyt 1950-luvulla Yhdysvaltoihin "nukkuja-agentteja". Nämä nukkujat ovat eläneet elämäänsä tavallisina amerikkalaisina tietämättä, että heidän mieleensä on koodattu tehtäviä hypnoosin avulla. Tehtävät koostuvat strategisista sabotaasi-iskuista ja salamurhista. Nukkuja-agentin tulee tuhoutua tehtävänsä mukana tai tappaa itsensä heti iskun jälkeen. Yksi elokuvan väittämistä onkin "paras agentti on sellainen, joka ei tiedä olevansa agentti".

Nukkuja-agentin saa herätettyä tekemään iskun lausumalla hänelle koodin, joka on siteeraus Robert Frostin runosta "Stopping by Woods on a Snowy Evening" (Metsän reunassa lumisena iltana).

The woods are lovely, dark and deep.
But I have promises to keep,
And miles to go before I sleep,
And miles to go before I sleep.

Nikolai Daltšimski on seonnut KGB:n agentti, joka varastaa nukkujien nimet sisältävän muistikirjan. Hän pakenee Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin ja alkaa aktivoida nukkujia puhelimitse. KGB lähettää Daltšimskin perään parhaan agenttinsa eversti Borzovin, jonka tehtävä on löytää ja tappaa Daltšimski, ennen kuin tämä onnistuu sytyttämään toimillaan sodan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]