Publius Sulpicius Quirinius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Publius Sulpicius Quirinius (m.kreik. Κυρήνιος, Kyrēnios, noin 45 eaa. – 21 jaa.) oli roomalainen aristokraatti ja senaattori. Hänet muistetaan parhaiten Syyrian maaherrana, joka suoritti väestönlaskennan ja verollepanon Juudeassa vuonna 6.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quirinius syntyi Lanuviumin kaupungissa lähellä Roomaa.[1] Suku oli varakas, mutta kukaan sen jäsenistä ei ollut päässyt senaattiin asti. Augustuksen valtaantulo avasi tien korkeampiin virkoihin Quirinuksen tapaisille henkilöille. Vuonna 15 eaa. Augustus nimitti Quiriniuksen Kreetan ja Kyrenen provinssin kuvernööriksi prokonsulin arvolla. Roomalaiset urat seurasivat yleistä kaavaa cursus honorumia, jonka mukaan prokonsuliksi ei voitu nimittää henkilöä, joka ei aikaisemmin ollut toiminut preettorina. Voimme siis olettaa, että Quirinius oli toiminut preetorina ennen vuotta 15 eaa. ja että hän oli tuolloin ainakin 30-vuotias. Kyrenessä Quirinius soti Saharan aavikolla asuvia heimoja vastaan. Palattuaan Roomaan hänet nimitettiin vuonna 12 eaa. konsuliksi. Pian Augustus nimitti hänet Galatian ja Pamfylian maaherraksi.

Vuoden 1 eaa. paikkeilla Augustus otti Quirinuksen lapsenlapsensa Gaius Caesarin opettajaksi (rector). Augustus suunnitteli Gaiuksesta omaa seuraajaansa ja halusi, että tämä saisi nähdä, miten provinsseja hallittiin. Quirinus lähti Gaiuksen mukana Lähi-itään, jossa kruununperillinen sai tavata Parthian uuden kuninkaan Fraatakeen. Kun roomalaiset Gaius Caesarin johdolla hyökkäsivät Armeniaan, oli Quirinus luultavasti tämän mukana neuvonantajana. Gaius Caesar kuoli kuitenkin taistelussa saamiinsa vammoihin vuonna 3.

Syyrian maaherrana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pian tämän jälkeen Augustus nimitti Quiriniuksen Syyrian maaherraksi. Kyseessä oli tärkeä provinssi johon oli sijoitettu peräti neljä legioonaa - (III Gallica, VI Ferrata, X Fretensis, XII Fulminata). Syyrian eteläpuolella ollut Juudea oli myös rauhaton sen jälkeen kun kuningas Herodes Arkhelaos oli tullut niin epäsuosituksi, että Juudean asukkaat turvautuivat Rooman apuun. Juudeasta tuli tämän jälkeen osa Rooman valtakuntaa ja sen Syyrian provinssia. Juudeaa johtamaan Augustus nimitti prefektin. Quirinius määrättiin auttamaan uuden alueen verotuksen järjestämisessä.

Augustuksen kuollessa vuonna 14 oli Quirinius jo vanha mies. Hän meni silti vielä uusiin naimisiin Aemilia Lepidan kanssa, joka oli triumviri Lepiduksen lapsenlapsi. Vuonna 20 Lepida tuli raskaaksi, mutta Quirinius ei tunnustanut jälkeläistä omakseen. Quirinius kuoli seuraavana vuonna.

Quirinius Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quirinius mainitaan Raamatun Luukkaan evankeliumissa. Vanhassa vuoden 1938 käännöksessä hänet tunnettiin nimellä Kyrenius.

1 Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.
2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.

Juudea liitettiin osaksi Rooman valtakuntaa ja Syyrian provinssia pian Herodeksen kuoleman jälkeen vuonna 6. Quirinius sai tehtäväkseen järjestää verotuksen alueella. Uusi verotusjärjestelmä aiheutti kuitenkin tyytymättömyyttä maanviljelijöiden keskuudessa.

Luukkaan evankeliumin kertomus väestönlaskennasta on historiallisen paikkansapitävyyden kannalta ongelmallinen. Väestönlaskenta tapahtui tosiasiassa vuonna 6 jaa., kymmenen vuotta Herodeksen kuoleman jälkeen (4 eaa.). Evankeliumien mukaan Jeesus syntyi Herodeksen valtakaudella. Keisari Augustuksen aikaan Rooman valtakunnassa ei toteutettu koko valtakuntaa koskevaa verollepanoa. Roomalainen väestölaskenta ei myöskään edellyttänyt ihmisten matkustavan kodeistaan kaukana oleviin esi-isiensä maihin. Joosef ja hänen perheensä asuivat Galileassa, eikä Juudean väestölaskenta olisi näin koskenut heitä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jehovan todistajat: Raamatun ymmärtämisen opas, s. 648. Jehovan todistajat.
  2. Brown R.E. 1978. An Adult Christ at Christmas: Essays on the Three Biblical Christmas Stories. Liturgical Press. s. 17

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
Tiberius ja Publius Quinctilius Varus
Rooman konsuli
yhdessä Marcus Valerius Messalla Barbatus Appianuksen kanssa
Seuraaja:
Quintus Aelius Tubero ja Paullus Fabius Maximus