Public Enemies

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Public Enemies
Ohjaaja Michael Mann
Käsikirjoittaja Paul Rubell
Jeffrey Ford
Tuottaja Michael Mann
Kevin Misher
Säveltäjä Elliot Goldenthal
Kuvaaja Dante Spinotti
Leikkaaja Paul Rubell
Pääosat Johnny Depp
Christian Bale
Marion Cotillard
Channing Tatum
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 1. heinäkuuta 2009[1]
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu 3. heinäkuuta 2009[2]
Suomen lippu 14. elokuuta 2009
Kesto 140 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 100 000 000 USD[3]
Tuotto 214 104 620 USD[3]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie

Public Enemies on Michael Mannin ohjaama gangsterielokuva, joka sai ensi-iltansa kesällä 2009. Kertomus sijoittuu 1930-luvun alkuun ja siinä on useita todellisuuspohjaisia henkilöhahmoja, kuten FBI-agentti Melvin Purvis ja rikolliset John Dillinger, Baby Face Nelson ja Pretty Boy Floyd. Filmi perustuu Bryan Burrough’n kirjaan Public Enemies: America’s Greatest Crime Wave and the Birth of the FBI, 1933–34.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarina alkaa vuonna 1933, kun John Dillinger järjestää jengiläistensä ja joidenkin muiden vankien paon vankilasta. Kun karkulaiset juhlivat vapauttaan ravintolassa, Dillinger tapaa narikassa työskentelevän puoliksi ranskalaisen, puoliksi intiaanitaustaisen kauniin naisen.

Dillinger nauttii jopa jonkinlaista kansansuosiota, kun hän ryöstää pankkeja, joita pidetään talouskurjuuden syntipukkeina, ja kieltäytyy kidnappauskeikoista. Dillingerin väki liittoutuu Frank Nittin johtamien Chicagon mafiarikollisten kanssa. Näyttävän pankkiryöstön jälkeen FBI julistaa Yhdysvaltain historian ensimmäisen ”sodan rikollisuutta vastaan”.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Johnny Depp   …  John Dillinger  
  Marion Cotillard   …  Billie Frechette  
  Christian Bale   …  Melvin Purvis  
  Channing Tatum   …  Pretty Boy Floyd  
  Giovanni Ribisi   …  Alvin Karpis  
  Stephen Dorff   …  Homer Van Meter  
  Billy Crudup   …  J. Edgar Hoover  
  Leelee Sobieski   …  Polly Hamilton  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael Mann halusi elokuvan näyttävän siltä, kuin se olisi kuvattu ”tässä ja nyt”. Kuvaukset pyrittiin tekemään todellisilla tapahtumapaikoilla ja lähikuvat näyttelijöiden kasvoista otettiin usein käsivaralla.[4]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyt-liitteen Veli-Pekka Lehtonen kirjoitti, että suuresta budjetista huolimatta Dillingerin henkilöhahmo jää pinnalliseksi. Julkisuutta, pahantekijän perhetaustaa tai FBI:n syntyä käsitellään vain irrallisina huomioina rikosten, poliisitutkimusten, takaa-ajojen ja tulitaisteluiden välissä. Tarinan kulku on hänestä arvattava ja kaiken selittäminen fatalismilla on liian helppo ratkaisu.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Public Enemies ComingSoon.net. Viitattu 21.6.2008. (englanniksi)
  2. Release dates for Public Enemies Internet Movie Database. Viitattu 19.3.2009. (englanniksi)
  3. a b Public Enemies Box Office Mojo. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  4. Johanna Juntunen: Ohjaaja halusi katsojista todistajia. Nyt-liite/Helsingin Sanomat, 2009, nro 33, s. 15.
  5. Veli-Pekka Lehtonen: Mahtia pintaa. Nyt-liite/Helsingin Sanomat, 2009, nro 33, s. 15.