Ptolemais (Kyrenaika)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ptolemais tai Ptolemaida oli yksi Kyrenaikan muinaisista pääkaupungeista. Todennäköisesti se sai nimensä Ptolemaios III Euergetesin mukaan. Roomalaisaikana sen latinankielinen nimi oli Tolmeta, josta tulee lähellä olevan nykyisen kaupungin nimi Tolmeitha[1].

Kaupungin perustivat todennäköisimmin Barkasta muuttaneet siirtolaiset 600- tai 500-luvulla eaa. Pian siitä tuli yksi niistä kaupunkivaltioista, jotka perustivat Pentapolis-liittoutuman. Liittoutuma hajosi vuonna 331 eaa., sen jälkeen kun Aleksanteri Suuri oli valloittanut Egyptin. Hänen kuolemansa jälkeen se tuli kuulumaan Ptolemaiosten hallitsemaan Egyptiin. Kun Rooman valtakunta vuonna 30 eaa. valloitti Egyptin, alueesta muodostettiin erillinen provinssi.

Roomalaisajan Tolmetalla ei ollut vesivaroja omasta takaa, mutta roomalaisten arkkitehtien johdolla rakennettiin suuri vesijohto läheisiltä kukkuloilta kaupungin torin alle rakennettuihin suuriin vesisäiliöihin. Vesisäiliöitä oli 18, ja niistä kukin oli 3 metriä leveä ja yli 4 metriä korkea. Ne ovat säilyneet ehjinä nykyaikaan saakka, ja ne löydettiin Libyan ollessa Italian siirtomaana (1912–1943). Kun paikallisia kapinallisia vastaan ryhdyttiin sotilaallisiin toimenpiteisiin, todettiin kapinallisten piileksivän näissä vanhoissa vesisäiliöissä, joihin mahtui hyvinkin 200–300 miestä.[1].

Vuonna 365 alueella tapahtui suuri maanjäristys, joka tuhosi viisi kaupunkia, Kyrenen, Apollonian, Arsinoen, Bengasin ja Barkan. Ptolemais kuitenkin säästyi maanjäristyksen tuhoilta varsin hyvin, ja seudun tärkeimmät hallintoviranomaiset siirrettiin sinne. Sen jälkeen se olikin Kyrenaikan pääkaupunkina vuoteen 428 saakka, jolloin vandaalit tuhosivat sen. Keisari Justinianus I:n aikana se jälleenrakennettiin, mutta se ei enää palannut entiseen kukoistukseensa, ja 600-luvulla arabit hävittivät sen, ja se autioitui.

Ptolemaisin rauniot ovat säilyneet melko hyvässä kunnossa nykyaikaan saakka sen takia, että ne olivat hautautuneet hiekkaan. Kaupungin länsipuolella on näyttävä tornimainen hellenistinen mausoleumi ja kallionrinteeseen louhittu kreikkalainen teatteri. Kaikista roomalaisaikaisista provinssien pääkaupungeista se on todennäköisesti säilynyt parhaiten. Vuonna 2001 Varsovan yliopiston arkeologit aloittivat kaivaukset alueella. On arvioitu, että kaupungin pinta-ala oli 2,5 neliökilometriä, kaupungin muuria ja läheistä hautausmaata lukuun ottamatta.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jane Soames Nickerson: A Short History of North Africa. , 1961.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.