Psyykkinen itsesäätely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Psyykkinen itsesäätely on toimintaa, jolla ihminen pyrkii palauttamaan mielensä tasapainotilaan.[1] Käytännössä ihminen etsii tasapainoa omien sisäisten malliensa ja ympäröivän ulkoisen todellisuuden välille, pyrkii kokemukseen oman mielensä hallinnasta. Ihmisellä on itsesäätelyn toteuttamiseksi käytössään sekä hallintakeinoja että puolustuskeinoja.

Psyykkisellä työllä, kuten surutyöllä, rakkaudella tai kriisityöllä voidaan vaikuttaa mielen tasapainoon. Psyykkisen tilan hallintaan ja eri tilanteissa selviytymiseen vaikuttavat psyykkisten itsesäätelykeinojen ohella biologinen ja fyysinen itsesäätely. Verensokerin taso tai sukupuolihormonien määrä vaikuttaa psyykkisiin toimintoihin. Psyykkistä työtä tekemällä voi edesauttaa mielen tasapainoa. Mielihyvää tuottavalla biologisella tai fyysisellä toiminnoilla, kuten säännöllisellä ruokailulla, liikunnalla ja vaikkapa läheisyydellä ja vuorovaikutuksella toisen ihmisen tai kotieläimen kanssa, voi vaikuttaa myös psyykkiseen tilaan.

Ihmisen psyykkiseen itsesäätelyyn liittyvät ja toimintaan vaikuttavat myös yleensä tiedostamottomat defenssi- eli puolustusmekanismit. Järkyttävä tapahtuma saatetaan torjua, sitä ei uskota. Yllättävästi paljastunutta, häpeälliseltä tuntuvaa asiaa ryhdytään selittelemään. Joku saattaa kohdata nolon tilanteen huumorin kautta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Psyykkinen itsesäätely Helsingin diakoniaopisto, hdo.fi. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 12.7.2015.