Proteus-piensatelliitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Proteus on Ranskassa kehitetty pienikokoinen satelliittirunko, jota on käytetty Jason- ja Corot-satelliittien pohjana.

Koko 1990-luvun ajan uskottiin Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, että piensatelliitit korvaavat isot satelliitit. Tätä puolsi 1990-luvun alussa tehty NASAn päätös toteuttaa halvempia avaruuslentoja nopeassa tahdissa (Faster, Better, Cheaper) pyrkien samanlaiseen tehokkuuteen, mitä esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuus oli saavuttanut. Venäjän avaruustoiminta oli vuodesta 1957 alkaen perustunut pieniin satelliitteihin ja satelliittien sarjatuotantoon, esimerkiksi pieniä vakoilusatelliitteja valmistettiin tuhansia. Piensatelliiteilla uskottiin - etenkin Yhdysvalloissa - olevan myös kaupallisia sovellutuksia, kun suunniteltiin matkapuhelinverkkoja, joiden tukiasemat olisivat satelliitteja ja satelliitti-Internetiä. Valtaosa kaavailluista hankkeista ei toteutunut ja toteutetut hankkeet olivat raskaasti tappiollisia.

Euroopassa Englannissa Surreyn yliopisto lähti 1980-luvulla kehittämään mikrosatelliitteja, jotka painavat alle 100 kg. Ranskassa ei näin pieniin satelliitteihin uskottu, mutta CNES lähti kehittämään 500 kg painavaa Proteus-satelliittia. Sen teollinen valmistaja on Alcatel Space.

Proteus-rungolle perustuvista satelliiteista ensimmäinen oli JASON-1, joka laukaistiin joulukuussa 2001. ESAn kanssa yhteistyössä toteutettava COROT laukaistiin vuonna 2006, kuten EUMETSATin kanssa toteutettava Jason-2. Jasonit tutkivat merta ja COROT tähtiä.