Prosopagnosia
Prosopagnosia (kreik. prosopon, ’kasvot’ + a- kr. ’ei’ + gnosis,kr. ’tieto’) eli kasvosokeus tarkoittaa vaikeutta tunnistaa ihmisiä kasvojen perusteella.[1][2] Noin 2,5 prosenttia väestöstä on perinnöllisesti kasvosokeita[3][4]. Tunnistamatta saattaa jäädä esimerkiksi luokkatoveri, joka tuleekin yllättäen vastaan kaupassa tai opettaja, joka on värjännyt ja leikannut hiuksensa. Pahimmassa tapauksessa ihminen ei tunnista edes läheisimpiä ihmisiään nähdessään näiden kasvot, vaan tarvitsee muunlaisen vihjeen, esimerkiksi äänen, tunnistamisen avuksi. Usein kasvosokea ei itse tiedä olevansa kasvosokea, koska hän on oppinut lukemaan toissijaisia vihjeitä. Kasvosokeus aiheuttaa monenlaista sosiaalista hankaluutta kantajalleen, minkä vuoksi se olisi syytä havaita jo lapsena[5]. Usein kasvosokeuteen liittyy myös vaikeus suunnistaa.
Prosopagnosia voi aiheutua myös oikean aivopuoliskon ohimolohkon vauriosta esimerkiksi aivoinfarktin tai -verenvuodon seurauksena. On raportoitu myös harvinaisia tapauksia, jossa potilas aivojen pienen vaurion seurauksena menettää kykynsä tunnistaa tietyn ihmisen, esimerkiksi isoäitinsä, vaikka muiden ihmisten havaitseminen sujuu.
Prosopagnosian kaltaisia oireita esiintyy toisinaan myös kehityksellisissä neurologisissa häiriöissä, kuten Aspergerin oireyhtymässä (AS).[6] AS-henkilöillä saattaa olla vaikeuksia tunnistaa tuttua henkilöä ilman ympäristöstä saatavia vihjeitä. Tällainen kasvosokeuden kaltainen häiriö liittyy usein keskittymiskykyyn eikä ole periytyvä eikä myöskään ole kytköksissä suuntien havaitsemiseen.
Kasvosokeus on ilmiönä tunnettu kauan, mutta se virallistettiin vasta vuonna 1947, kun saksalainen neurologi Joachim Bodamer raportoi kasvosokeista henkilöistä. Hän kehitti termin ”prosopagnosia” kreikan kielen sanoista prosopon (kasvot) ja agnosia (tunnistamattomuus).[7] Ominaisuutta on tutkittu perusteellisemmin vasta 2000-luvulla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asperger-oireyhtymän piirteitä Autismiliitto. Arkistoitu 4.6.2010. Viitattu 19.6.2010.
- ↑ Prosopagnosia eli kasvosokeus Autismisäätiö. Arkistoitu 17.4.2017. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Gräter T, Gräter M, Carbon CC.: Neural and genetic foundations of face recognition and prosopagnosia.. J Neuropsychol; 2(Pt 1):79-97, 2008 Mar.
- ↑ Ingo Kennerknecht, Thomas Grueter, Brigitte Welling, Sebastian Wentzek, Järgen Horst, Steve Edwards, Martina Grueter: First report of prevalence of non-syndromic hereditary prosopagnosia (HPA). American Journal of Medical Genetics Part A Volume 140A Issue 15, Pages 1617 – 1622, 2006.
- ↑ Tiirikainen, Kati: TUNNISTATKO KASVOT? - NÄIN SELVIYDYT KASVOSOKEANA. FinLectura, 2014.
- ↑ Aspergerin oireyhtymä Autismisäätiö. Arkistoitu 30.12.2014. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Kun kasvot pysyvät vieraina 9.3.2009. Tiede. Viitattu 19.6.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yle Akuutti
- Kasvosokeus.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiirikainen, Kati: Tunnistatko kasvot? Näin selviydyt kasvosokeana. Finn Lectura, 2014. ISBN 9789517926546.