Nauhahait
| Nauhahait | |
|---|---|
.gif) Hoikkanauhahai (Gollum attenuatus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
| Heimo: |
Nauhahait Proscylliidae Fowler, 1941[1] |
| Katso myös | |
Nauhahait (Proscylliidae) on lämpimissä vesissä elävä luomihaikaloihin kuuluva heimo.
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin eläviin nauhahaihin kuuluu kuusi lajia neljässä suvussa. Hoikkanauhahai (Gollum attenuatus) luetaan toisinaan kuuluvaksi okahammashaiden heimoon.[2][3] Lajit ja suvut ovat:
- Harlekiininauhahai (Ctenacis fehlmanni)[4]
- Hoikkanauhahai (Gollum attenuatus)[4]
- Kuubannauhahai (Eridacnis barbouri)[4]
- Eridacnis radcliffei[1]
- Eridacnis sinuans[1]
- Nauhahai (Proscyllium habereri)[4]
Hampaiden perusteella nauhahaihin kuuluvien lajien fossiileja on löydetty muun muassa Britanniasta. Tällaisia jurakaudelle ajoitettuja sukuja ovat esimerkiksi Praeoproscyllium ja Eypea. Mioseeni- ja plioseenikaudelle ajoitettuja Proscyllium-suvun fossiileja on löydetty Yhdysvaltain itäosista.[5]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauhahait elävät läntisellä Pohjois-Atlantilla Floridan ja Kuuban välisellä alueella. Lisäksi lajeja elää myös Afrikassa ja indoläntisellä Tyynellämerellä. Kalat elävät lämpimissä ja trooppisissa merissä usein lähellä pohjaa. Nauhahait elävät yleensä 50–700 metrin syvyydellä merenpinnasta.[2][3][6][7]
Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauhahailajeja voidaan pitää kissahaiden ja koirahaiden välimuotona. Ne ovat pieniä haita ja suurin laji hoikkanauhahai saavuttaa noin metrin pituuden. Ruumiinrakenteeltaan kalat ovat hoikkia ja silmät ovat soikeat. Lajeilla on kaksi selkäevää, jotka ovat suhteellisen matalat. Eräillä suvuilla pyrstöevä on nauhamainen ja kaikilla lajeilla pyrstöevässä on lovi. Nauhahaiden hampaat ovat pienet ja niiden ravinto koostuu pienistä kaloista ja selkärangattomista eläimistä.[6][2][3][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Proscylliidae ITIS. Viitattu 15.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 61. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.2.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c Family Proscylliidae (PDF) FAO. Viitattu 15.2.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 9. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ Charlie J. Underwood & David J. Ward: Neoselachian sharks and rays from the British Bathonian (Middle Jurassic). Paleontology, 2004, 47. vsk, nro 3, s. 447–501. The Paleontological Association. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Family Proscylliidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 15.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b James Leonard Brierley Smith,Margaret Mary Smith,Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 87. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.2.2011). (englanniksi)
|