Propyleenikarbonaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Propyleenikarbonaatti
Propyleencarbonaat.pngPropylene-carbonate-3D-vdW.png
Tunnisteet
CAS-numero 108-32-7
IUPAC-nimi 4-metyyli-1,3-dioksolan-2-oni
SMILES CC1COC(=O)O1 [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C4H6O3
Moolimassa 102,088 g/mol
Tiheys 1,205 g/cm3[2] g/cm³
Sulamispiste -48,8°C[3]
Kiehumispiste 242°C[3]
Liukoisuus Liukenee hyvin veteen ja moniin orgaanisiin liuottimiin

Propyleenikarbonaatti (C4H6O3) on syklinen propyleeniglykolin ja hiilihapon esteri. Yhdistettä käytetään teollisuudessa muun muassa polaarisena aproottisena liuottimena.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propyleenikarbonaattia voidaan valmistaa synteettisesti hiilidioksidista ja propyleenioksidista 150°C–200°C lämmössä ja 50–80 baarin paineessa. Katalyyttinä reaktiossa käytetään tetraetyyliammoniumbromidia.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propyleenikarbonaattia käytetään liuottamaan synteettisiä kuituja, liuottimena väri- ja kosmetiikka-aineissa sekä orgaanisessa synteesissä. Yhdiste on niin polaarinen, että se kykenee liuottamaan myös epäorgaanisia ja orgaanisia ioniyhdisteitä, esimerkiksi monia fotohappoja.[5] Lisäksi yhdistettä käytetään pehmentimenä muoveissa ja litiumparistoissa elektrolyyttien liuottimena.[2][3]

Propyleenikarbonaattiin liuotetuista alkalimetallisuoloista voidaan elektrolyysin avulla valmistaa metallimaisia alkuaineita, mikä ei onnistu vesiliuoksissa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Propylene carbonate – Substance summary NCBI. Viitattu 13. syyskuuta 2010.
  2. a b Dieter Stoye: Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.10.2010
  3. a b c Michael Ash,Irene Ash: Handbook of green chemicals, s. 851. Synapse Info Resources978-1-890595-79-1, 2004. ISBN 978-0816049264. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.10.2010). (englanniksi)
  4. Klaus Weissermel,Hans-Jürgen Arpe: Industrial organic chemistry, s. 278. Wiley-VCH, 2003. ISBN 978-3-527-30578-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.10.2009). (englanniksi)
  5. Aldrich - Triarylsulfonium salt
  6. J. Jorné & C. W. Tobias: Electrodeposition of the alkali metals from propylene carbonate. Journal of Applied Electrochemistry, 1975, 5. vsk, nro 4, s. 279-290. Springer. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.