Projekti 1234
Projekti 1234 ”Ovod” (suom. paarma) on Neuvostoliitossa 1960-luvun loppupuolella kehitetty pieniin ohjusveneisiin (Малые ракетные корабли), MRK) kuuluva luokka aluksia, joita rakennettiin 1977–1991. Aluksia on käytetty myös Intiassa, Algeriassa ja Libyassa.
Aluksia rakensi Primorsk SSZ -telakka. Täydessä lastissaan aluksen uppoama on 730 tonnia ja nopeus 34 solmua. Aluksen pituus on 59,3 metriä, leveys 11,8 metriä ja syväys 3,08 metriä. Pääkoneina aluksessa on kolme M-521-diesel-moottoria, kolme potkuria ja 30 000 akselihevosvoimaa. Miehistön vahvuus on 64.[1] Tulenjohtojärjestelmiä on kaksi: MPZ-301 Baza ja 1 Titanit.[2]
Projekti 1234 -luokka rakennettiin P-120 Malahit (SS-N-9 Siren) -ohjuksen ympärille, joita veneessä on kuusi. Vientimalleissa käytettiin neljää vanhempaa P-15 Termit -ohjusta.
Luokkaa uudistettiin Projekti 1234.1 -luokaksi 1970-luvun puolivälin jälkeen. Tämän mallin veneitä rakennettiin 18, joista 11 on vielä käytössä Venäjän laivastossa. Vanhemman mallin 17 venettä poistettiin käytöstä 1990-luvulla. Lisäksi on rakennettu yksi kokeellinen 1234.7 -alus, joka on varustettu P-800 Oniks -ohjuksin.
Lisäksi veneissä on yksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 9M-33 Osa, jossa on 20 ohjusta.[2] Tykistöaseistuksena ohjusveneessä on yksi 57 mm AK-725 tai 76,2 mm:n AK-176 (1234.1) ja yksi kuuden putken gatling-tyyppinen 30 mm konetykki. [2]
Veneistä yksi, Musson upposi sotaharjoituksessa 16.4.1987, kun siihen osui ohjus. Libyalaisen Ain Zaquitin upottivat Yhdysvaltain ilmavoimien alukset Iso-Syrtillä 24.3.1986.
Ohjusvene Miraž upotti Georgian merivoimien aluksen Mustallamerellä elokuussa 2008.
Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän Itämeren laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Burun, 1977, Itämeren laivasto
- Veter, 1977, Itämeren laivasto
- Priliv (Прилив), 1980, Itämeren laivasto
- Meteor (Метеор), 1982, Itämeren laivasto
- Passat (Пассат), 1983, Itämeren laivasto
- Perekat (Перекат), 1983, Itämeren laivasto
- Geyzer (Гейзер), 1983, Itämeren laivasto
- Liven, 1991, Itämeren laivasto
Venäjän Mustanmeren laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Štil (Штиль) #620, 1978, Mustanmeren laivasto, 1976–1982 Zib, 1982–1992 Komsomolets Mordovy [3]
- Miraž (Мираж) #617, 1983, Mustanmeren laivasto[2]
- Razliv, 1991, Mustanmeren laivasto
- Razliv, ?, Mustanmeren laivasto [4]
- Iney, ?, Mustanmeren laivasto[4]
Venäjän Pohjoinen laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aysberg, 1978, Pohjoinen laivasto
- Rassvet (Рассвет), 1982, Pohjoinen laivasto
- Tutša, 1978, Pohjoinen laivasto
- Urugan, 1979, Pohjoinen laivasto
- Priboi (Прибой), ?, Pohjoinen laivasto [4]
Venäjän Tyynenmeren laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Moroz, 1989, Venäjän Tyynenmeren laivasto
- Purga, ?, Tyynenmeren laivasto [4]
- Smertš (Смерч), 1984, Tyynenmeren laivasto[4]
Luokan valmistuneista aluksista on kolme siirretty Algeriaan, kolme Intiaan ja Neljä Libyaan. Osa siirretyistä aluksista kuuluu muuhun alaluokkaan. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://warships.ru/Russia/Fighting_Ships/Missile_Boats/1234_1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d http://flot.sevastopol.info/eng/ship/warfarecorvettes/mirazh.htm
- ↑ http://flot.sevastopol.info/eng/ship/warfarecorvettes/shtil.htm
- ↑ a b c d e http://www.fas.org/man/dod-101/sys/ship/row/rus/1234.htm
- ↑ http://www.russianwarrior.com/STMMain.htm?1969vehicle_Nanuchka.htm&1
| Yleistilanne ja sotatoimet | |
|---|---|
| Toimijoita | |
| Keskeisiä paikkoja | |
| Sotaharjoitukset | |
| Aluksia | |
| Humanitaarinen apu | |
| Aselepotarkkailu |