Programma 101

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Programma 101
Programma 101 kansallisessa tietokonemuseossa.
Programma 101 kansallisessa tietokonemuseossa.
Valmistaja Olivetti
Tyyppi pöytälaskukone
Julkaistu 1965

Programma 101 oli Olivettin kehittämä ohjelmoitava, elektroninen pöytälaskukone[1], jota on joskus kutsuttu jopa maailman ensimmäiseksi ”pöytätietokoneeksi”[2][3] tai jopa "henkilökohtaiseksi tietokoneeksi"[4]. Se oli ensimmäinen ohjelmoitava laite, johon pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli varaa. Konetta myytiin yli 40 000 kappaletta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen suunnittelu aloitettiin 1962, ja sen kehittäjä ja pääsuunnittelija oli italialainen Pier Giorgio Perotto (1930–2002). Kone tuli markkinoille 1965, ja se oli ensimmäisiä pöytäkoon ohjelmoitavia laskukoneita. Sitä ennen markkinoille oli tullut vain Anita C/VIII, joka oli Programmaa paljon yksinkertaisempi nelifunktioinen laskin. Laitteen esteettisestä suunnittelusta vastasi italialainen suunnittelija Mario Bellini. Bellinin muotoilema koneen ulkonäkö voitti lukuisia teollisen muotoilun palkintoja. Programma tuli Yhdysvaltojen markkinoille alkuvuodesta 1966, jolloin sen myyntihinta oli 3 200 dollaria.[4]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Programma 101:ssä ei vielä ollut mikroprosessoria, koska sitä ei ollut vielä keksitty, eikä mikropiirejä. Kone koostui transistoreista, resistoreista ja kondensaattoreista. Käskyt voitiin antaa tavallisen laskimen tavoin näppäimistön kautta tai ne voitiin varastoida muistiin ja suorittaa kontrolli- ja aritmeettisten yksiköiden avulla.[1]

Koneen muistissa oli yhdeksän rekisteriä, jotka pystyivät varastoimaan numeerista dataa tai ohjelmointikäskyjä. Jokainen rekisteri kykeni varastoimaan 22-numeroisen luvun, etumerkin ja desimaalipisteen, tai kaksi 11-numeroista lukua, tai 24 ohjelmointikäskyä. Viisi rekisteriä kykeni varastoimaan käskyjä, joten ohjelman maksimpituus oli 120 käskyä.[1] Ohjelmia ja dataa kyettiin myös tallentamaan ulkoiselle magneettikortille, koska kone oli varustettu kortinlukijalla ja kortille tallentavalla yksiköllä.[1]

Laskukone käytti eräänlaista välimuistia varastoimaan viimeisimmän operaation tulos. Tämä tehtiin eräänlaisella pulssinviivästysrivillä, joka muutti datan mekaanisiksi värähdyksiksi johdossa, sarjamuodossa. Muistia kutsuttiin nimellä SAM (Sequentially Accessed Memory). Pulssinviivästysrivi oli keksitty 1940-luvulla ensimmäisiin tietokoneisiin. Vuotta myöhemmin Olivetti julkaisi mallin Programma P102, johon oli lisätty RS-232-sarjaportti, joka salli kirjoittimen, telekirjoittimen tai paperinauhojen lävistäjän tai lukijan liittämisen koneeseen.[1]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Programma 101 oli ensimmäinen ohjelmoitava laite, johon pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli varaa.[1] Konetta myytiin yli 40 000 kappaletta.[2]

Hewlett-Packard kopioi 101:stä muun muassa magneettikorttiratkaisun ja koneen teknisen arkkitehtuurin kolme vuotta jälkeenpäin esittelemäänsä HP 9100 -laitteeseen, jonka johdosta yhtiö joutui maksamaan Olivettille 900 000 dollaria rojalteja.[1]

NASA hankki 10 kappaletta 101:stä käyttöönsä, ja niitä käytettiin muun muassa Apollo 11 -ohjelmassa kuulaskeutumisen valmisteluun käytettyihin laskutoimituksiin.[5]

Alessandro Bernard ja Paolo Ceretto tekivät laitteen historiasta kertovan, 52-minuuttisen dokumenttielokuvan Programma 101 – Memory of the Future (2011), joka on esitetty ainakin Fox History Channelilla, Ruotsin Ur-kanavalla, Australian SBS-kanavalla sekä Suomessa YLE:n ohjelmistossa.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Olivetti Programma P101/102 Old-Computers.com. New York. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  2. a b Large Calculator... or Small Computer? http://www.computerhistory.org. 2010. Computer History Museum. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  3. Desk-Top Size Computer Is Being Sold by Olivetti For First Time in U.S. Wall Street Journal. 15.10.1965. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  4. a b Olivetti Programma 101 Electronic Calculator The old calculator web museum. 2002. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  5. Sandra Johnson: NASA Johnson Space Center Oral History Project - Oral History Transcript (pdf) (David W. Whittlen haastattelu) www.jsc.nasa.gov. 16.2.2006. NASA. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  6. Cesare Battisti: Documentary highlights how Programma 101 put people first Experientia.com. 2012. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)
  7. 101 Project: Programma 101 – Memory of the Future http://www.101project.eu. 2012. Viitattu 11.2.2012. (englanniksi)