Primitiivinen taide

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naisfiguuri ja lapsi, Bangwa-heimon veistos Kamerunista 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. National Museum of African Art, Washington DC.
Kaksi Uusi-Guinealaista naamiota Berlin-Dahlemin etnologisesta museosta.

Primitiivinen taide tarkoittaa luonnonkansojen taidetta ja esihistoriallisen ajan taidetta. Toisinaan primitiivisellä taiteella tarkoitetaan kaikkien länsimaille vieraiden kulttuurien taidetta. Kansantaide muistuttaa primitiivistä taidetta, mutta vain osa siitä on primitiivistä.[1]

Tyylipiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primitiiviselle taiteelle on tunnusomaista symmetria, rytmiikka, toisto ja naivismi. Perspektiivi poikkeaa länsimaisesta. Primitiivisessä taiteessa kuvataan mitä tiedetään.[1] Samaan tapaan luolamaalauksissa yleinen röntgentyyli näyttää ultrarealistisesti enemmän kuin on ulkoisesti nähdään, kuten olentojen luurangot ja sisäelimet.[2] Primitiivinen taide sisältää tavallisesti esittäviä muotoja, joilla on maagista ja myyttistä merkitystä. Myös abstrakteilla ornamenteilla on symboliarvo.[1]

Primitiivisessä taiteessa on maagista ja mytologista ainesta. Usein sillä on rituaalista tarkoitusta, esimerkiksi metsästysmagiaan liittyen. Taide toimii myös tiedon siirtäjänä tai kirjoituksen korvikkeena. Primitiiviset veistokset kuvaavat tavallisesti esi-isiä, jumalia ja muita kulttihahmoja. Veistosten materiaaleina on käytetty muun muassa puuta, metallia, kiveä, norsunluuta ja savea. Tunnetuinta kaksiulotteista primitiivistä taidetta ovat kivikauden luolamaalaukset ja kalliotaide. Maalausten ohella primitiivistä taidetta ovat kaiverrukset, punonta- ja kudontatyöt ja tatuoinnit.[1]

Primitiiviset yhteisöt ja niiden määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primitiivistä taidetta erehdytään helposti pitämään kehittymättömämpänä kuin länsimaista. Oman aikamme luonnonkansojen taidetta ei kuitenkaan voi verrata esihistorialliseen taiteeseen, koska se on käynyt läpi yhtä pitkän kehityksen kuin oma kulttuurimme.[1]

Kulttuurin primitiivisyys määritellään usein rakennusteknisin perustein. Siinä suhteessa primitiivinen yhteisö elää pienissä yksiköissä ja tilapäivissä luonnonmateriaaleista valmistetuissa majoissa tai teltoissa, eikä kiveä tai savitiiltä käytetä rakennusmateriaalina.[1] Primitiivisyyden perusteena voi olla myös ruoanhankintatapa, jolloin primitiivisiä ovat vaeltavat metsästäjä-keräilijät, kuten Australian aboriginaalit, samoin paikasta toiseen liikkuvaa viljelyä harjoittavat.[3]

Primitiivistä ja alkuperäiskansojen taidetta museoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Taiteen pikkujättiläinen, s. 526-528. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. Taiteen pikkujättiläinen, s. 628. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  3. Honko, Lauri & Pentikäinen, Juha: Kulttuuriantropologia, s 13. WSOY Helsinki 1970.