Preeriahiirihaukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Preeriahiirihaukka
Aikuinen preeriahiirihaukka
Aikuinen preeriahiirihaukka
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Buteoninae
Suku: Hiirihaukat Buteo
Laji: swainsoni
Kaksiosainen nimi
Buteo swainsoni
Bonaparte, 1838[2]
Levinneisyyskartta
Preeriahiirihaukan levinneisyys. Pesimisalueet on merkitty keltaisella ja talvehtimisalueet sinisellä värillä.
Preeriahiirihaukan levinneisyys. Pesimisalueet on merkitty keltaisella ja talvehtimisalueet sinisellä värillä.
Synonyymit
  • Buteo swainsonii
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Preeriahiirihaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Preeriahiirihaukka Commonsissa

Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni) on suurehko hiirihaukkojen sukuun kuuluva haukkalaji. Sen on saanut englanninkielisen nimensä (engl. Swainson's Hawk) ja tieteellisen nimensä 1900-luvulla eläneen englantilaisen lintutieteilijä William Swainsonin mukaan.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriahiirihaukan sulkapeitteessä on kolmea eri väriä: tummanruskeaa, vaaleanruskeaa ja kermanvalkoista.[4] Sen siipisulat ovat tummanruskeat ja pään seutu vaaleanruskea[4] lukuunottamatta valkoisia kasvoja.[5] Alavatsa on lähes valkoinen.[4] Linnun voi tunnistaa muista samankaltaisista haukoista lyhyen ja tumman koukkunokan ansiosta.[6] Sukupuolet ovat samannäköiset.[6]

Preeriahiirihaukan tyypillinen ruumiinpituus on 50 senttimetriä[5][6] ja siipien kärkiväli 120–140 senttimetriä.[4][7][6] Se painaa 700–1 350 grammaa.[7][5] Ruumiinrakenne on vankka ja siivet ovat suuret ja leveät.[5][6]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriahiirihaukan ruokavalio on petolinnuille harvinainen ja vaihteleva.[3] Kesän aikana se syö ensisijaisesti pikkunisäkkäitä, mutta myös matelijoita, lintuja ja ahvenkaloja.[8][4][9][6] Talvehtiessa ja muuttomatkalla sekä joskus kesälläkin[8] sen ruokavalioon kuuluvat pienet selkärankaiset ja hyönteiset, esimerkiksi sudenkorennot, perhoset, koit ja heinäsirkat.[7][3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriahiirihaukka elää avoimilla alueilla, kuten preerialla, tasangoilla, kuivilla niityillä ja pensasarolla läntisessä Pohjois-Amerikassa.[7][4][9] Itäisessä Pohjois-Amerikassa laji on hyvin harvinainen, koska siellä on paljon preeriahiirihaukalle kelpaamattomia viljelysmaita[8][4] Preeriahiirihaukka on muuttolintu,[4] joka talvehtii Etelä-Amerikassa.[8] Muuton aikana satojatuhansia lintuja voi yhtäjaksoisesti muuttaa etelään.[8] Muuttoreitti kulkee Pohjois-Amerikasta Panaman kautta aina Etelä-Amerikan eteläkärkeen asti. Matka on petolintujen toiseksi pisin muuttomatka muuttohaukan jälkeen, sillä preeriahiirihaukka lentää yli 10 000 kilometriä alle kahdessa kuukaudessa, lähes 200 kilometriä päivässä.[9] Muuttomatkan aikana linnut hyödyntävät reitillä kulkevaa lämmintä ilmavirtausta.[3]

Lajista on tehty havaintoja Argentiinassa, Belizessä, Boliviassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, El Salvadorissa, Guatemalassa, Hondurasissa, Meksikossa, Nicaraguassa, Panamassa, Paraguayssa, Perussa, Yhdysvalloissa, Uruguayssa ja Venezuelassa. Preeriahiirihaukan on todettu kierrelleen myös Chilessä, Dominikaanisessa tasavallassa, Norjassa, Trinidadissa ja Tobagossa.[1] Kokonaisuudessaan sen elinympäristö on alle 20 000 neliökilometrin laajuinen.[1][8]

Pesintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriahiirihaukka pesii toukokuusta heinäkuuhun,[4] ja se tekee vain yhden poikueen vuodessa.[6] Preeriahiirihaukan munat ovat vaaleita ja niissä on harvakseltaan tummia laikkuja.[9] Preeriahiirihaukka saa vuosittain monta poikasta, jotka surmaavat usein toisiaan.[9] Poikanen oppii lentämään yleensä kuukauden ikäisenä.[7][6]

Preeriahiirihaukka tekee pesänsä yksinäiseen puuhun. Pesä on kasa tikkuja, jotka on vuorattu risuilla, ruoholla ja villalla.[9]

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriahiirihaukka on luokiteltu elinvoimaiseksi,[1] mutta lajin kanta on pienenemässä.[3][9] Pitkällä muuttomatkalla Panaman kannaksen kautta haukat väsyvät ja ovat vaarassa joutua metsästäjien saaliiksi.[8] Myös elinympäristöjen tuhoutuminen ja torjunta-aineiden liiallinen käyttö vähentävät kantaa.[3] Argentiinassa todettiin vuosina 1995 ja 1996 tapaukset, joissa preeriahiirihaukat söivät myrkytettyjä heinäsirkkoja.[8][9] Parin päivän sisällä kuoli 6 000 haukkaa.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d BirdLife International: Buteo swainsoni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Buteo swainsoni (TSN 175367) Viitattu 6.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e f Swainson's Hawk 25.2.2011. The Nature Conservancy. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i Swainson's Hawk, Buteo swainsoni South Dakota Birds and Birding. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)
  5. a b c d Swainson's Hawk's Identification All About Birds. Viitattu 17.6.2012. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h Swainson's hawk Buteo swainsoni USGS. Viitattu 17.6.2012. (englanniksi)
  7. a b c d e Swainson's Hawk Life History Smithsonian National Zoologic Park. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)
  8. a b c d e f g h i Gavashelshvili, Alexandre: Swainson's hawk – bird of the cowboys and gauchos 1997. Smithsonian National Zoologic Park. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)
  9. a b c d e f g h i Swainson's Hawk's Life History All About Birds. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)