Prangli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Prangli
Pranglin sijainti.
Pranglin sijainti.
Maantiede
Sijainti 59°37′28″N, 25°01′11″E
Pinta-ala 6,44 km²
Valtio
Valtio Viron lippu Viro
Väestö
Väkiluku alle 100

Prangli (ruots. Vrangö) on saari Viron pohjoisrannikolla Suomenlahdella Viimsin kunnassa. Kokoa saarella on 6,44 km² ja asukkaita noin 100. Prangli on Viimsin kunnan ainoa pysyvästi asutettu saari. Se on yksi kahdeksasta asutetusta Viron pienestä saaresta. Vaikka saari kuuluu Viimsin kuntaan, sillä on jonkin asteinen itsehallinto.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotkakivi.

Prangli sijaitsee Viimsin niemestä noin 9 kilometriä merelle päin.[2] Pisimmästä kohdastaan Prangli on 5,75 kilometriä pitkä. Saaren maaperä koostuu lähinnä moreenista.[3] Saaren rannat ovat sen länsiosassa kivisiä ja itäosassa hiekkaisia. Saaren korkein paikka Kullamägi on korkeudeltaan 10 metriä merenpinnasta. Pranglilla on useita siirtolohkareita, joista suurimmat ovat Punane kivi ja Kotkakivi. Suurin osa saaresta on mäntymetsää, mutta siellä on myös ranta- ja lehtoniittyjä. Prangli muodostaa yhdessä Aksin ja Kerin saarten kanssa selänteen Suomenlahdella.[2] Linnuista saarella tavataan muun muassa punajalkavikloa ja suosirriä. Yhteensä eri lintulajeja on saarella noin 40. Luonnon suojelemiseksi saarelle on perustettu Pranglin suojelualue, joka käsittää saaren kaakkoisosan ja läheisen Aksin saaren. Osa saaresta on myös Natura 2000 aluetta.[1] Saarella on kolme kylää, Lääneotsa, Idaotsa ja Kelnase. Saaren satama sijaitsee Kelnasessa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurentsiuksen kirkko.

Pranglin saari nousi merestä noin 3 500 vuotta sitten. Saari on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1387 nimellä Rango.[4] Maininta on tekstistä, jolla Kallaveren moisiolle annettiin kalastusoikeudet saarella. Lähteestä ei käy ilmi oliko saarella asutusta vai ei.[3] Saaren asuttivat luultavasti 1200- tai 1300-luvuilla ruotsalaiset. Myöhemmin saarelle tuli virolaisia ja suomalaisia kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Ruotsalaiset ja muut asukkaat virolaistuivat 1600-luvulla[1]. Vuosina 1397-1549 saari kuului Maardun moisiolle ja sen jälkeen vuoteen 1847 saakka Haljavan moisiolle. Vuodesta 1847 vuoteen 1899 saaren omistivat tallinnalaiset kauppiaat.[4] 1848 vihittiin käyttöön Laurentsiuksen kirkko, joka rakennettiin Suomen Sipoosta tuoduista lankuista[5]. Vuonna 1934 saarella oli 469 asukasta. Toisen maailmansodan lopputuloksena saari joutui muun Viron kanssa Neuvostoliiton miehittämäksi. Vuonna 1949 saarelle perustettiin Noor-Kaardiväg-niminen kolhoosi, joka yhdistettiin vuonna 1961 kolhoosiin nimeltä S.M.Kirov.[1] Vuonna 1994 saarella asui 146 henkilöä. Nykyisin vakituisia asukkaita on alle 100[4] vaikkakin saarelle rekisteröityneitä on 135[1].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Prangli saare arengukava (PDF) Prangli-Viimsi 2007. Viimsi vallavolikogu. Viitattu 16.12.2010. (viroksi)
  2. a b Prangli saar Prangli saar. Viimsi vald. Viitattu 16.12.2010. (viroksi)
  3. a b Saarest Talurahvamuuseumi selts. Viitattu 16.12.2010. (viroksi)
  4. a b c Prangli saare ajalugu Viimsi vald. Viitattu 16.12.2010. (viroksi)
  5. Prangli Eesti Maaturism. Viitattu 16.12.2010.