Portugalin kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Portugalin kulttuuri juontaa juurensa antiikin roomalaiseen kulttuuriin, ja siihen ovat jättäneet jälkensä lukuisat nykyisen Portugalin alueella aikojen saatossa asuneet kansat. UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluu kolmetoista portugalilaista kohdetta. Euroopan kulttuuripääkaupunki on sijoittunut kahdesti Portugaliin (Lissabon 1994, Porto 2001).

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimpiin esimerkkeihin portugalilaisesta arkkitehtuurista lukeutuu mm. Citânia de Briteirosin linnake Guimarãesissa.

Roomalaisten saavuttua alueelle 200-luvulla eaa. Portugalin arkkitehtuuri alkoi kehittyä muiden Välimeren maiden suuntaan. Esimerkiksi Belmonten Centum Cellas -rauniot ovat peräisin Rooman valtakunnan ajalta.

Maurien ajalta on säilynyt useita linnoja, temppeleitä ja valkoisiksi kalkittuja taloja. Lissabonin maanjäristys 1755 tuhosi useita arkkitehtuurisesti tärkeitä rakennuksia, ja suurin osa Lissabonista jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.

Álvaro Siza Vieira sai vuonna 1992 Pritzker-palkinnon ensimmäisenä portugalilaisena arkkitehtina. Muita nykyajan arkkitehteja ovat mm. Eduardo Souto de Moura ja Fernando Távora.

Elokuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugalilainen elokuvateollisuus alkoi kehittyä Porton kaupungissa 1890-luvun lopulla.

Portugalilaisia elokuvafestivaaleja ovat Fantasporto Portossa, IndieLisboa Lissabonissa ja Caminhos do Cinema Português Coimbrassa. Portugalilaisia elokuva-alan henkilöitä ovat muiden muassa ohjaajat Manoel de Oliveira ja João César Monteiro sekä näyttelijät Maria de Medeiros ja Joaquim de Almeida.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runous oli Portugalissa pitkään yleisempää kuin proosa. Maan kansalliseepos on Luís de Camõesin kirjoittama, vuonna 1572 ilmestynyt Lusiadit (port. Os Lusíadas).[1]

Portugalilaisia kirjailijoita ja runoilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fadolaulaja.

Yleisin portugalilaisen kansanmusiikin tyylilaji on 1800-luvulla kehittynyt fado (suom. "kohtalo"), josta on kehittynyt kaksi päätyylisuuntausta: Lissabonin ja Coimbran fado. "Fadon kuningatar" Amália Rodrigues (1920–1999) oli ensimmäisiä kansainvälisen uran luoneita fadolaulajia. Myös fadokitaristi Carlos Paredes oli hyvin suosittu. 1900-luvun loppupuolella fadoa ovat nostaneet uudelleen suosioon muiden muassa Mariza, Cristina Branco ja Madredeus. Fadon sanat ja sävel ovat yleensä melankolisia, ja sitä säestetään kitaroilla. Sen alkuperää ei tunneta, mutta sen juurien on arveltu olevan muun muassa trubaduurien lauluissa[2] tai maurien musiikissa.[3]

Portugalilainen laulaja Débora Rodrigues.

Portugalilainen popmusiikkiala alkoi kehittyä 1970-luvulla. Merkittävimpiin yhtyeisiin lukeutuu Xutos & Pontapés, joka sai vuonna 2004 presidentti Jorge Sampaiolta valtion kunniamerkin 25-vuotisen uransa ansiosta. Muita yhtyeitä ovat Clã, Mão Morta, Blind Zero, Danças Ocultas, The Gift, Quinta do Bill ja Da Weasel. Myös muutamat portugalilaiset metalliyhtyeet, kuten Moonspell, ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota.

MTV Europe Music Awardsin palkinnon ovat saaneet portugalilaiset Blind Zero, Da Weasel ja The Gift. Vuoden 2005 MTV Europe Music Awards järjestettiin Lissabonissa. Maa on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1964 lähtien, mutta ei ole voittanut kertaakaan. Portugalin kaikkein aikojen korkeimman sijoituksen saavutti vuonna 1996 Lúcia Moniz sijoittumalla kuudenneksi kappaleella O meu coração não tem cor. Muita tunnettuja edustajia Euroviisuissa ovat olleet Carlos Mendes, Adelaide Ferreira, Dulce Pontes, Sara Tavares, Lúcia Moniz, Rita Guerra ja Nonstop. Lissabonissa on pidetty vuodesta 2004 pidetty kahden vuoden välein brasilialaisen Rock in Rio -musiikkifestivaalin innoittamat Rock in Rio Lisboa -festivaalit.

Taidemusiikin säveltäjistä tunnetuimpia ovat Manuel Cardoso, Pedro de Escobar, Juhana IV ja Duarte Lobo. Tuotteliaimpia sinfonisen musiikin säveltäjistä on ollut Joly Braga Santos, joka sävelsi kuusi sinfoniaa. Hänen neljäs sinfoniansa sai Irlannin kansallisen sinfoniaorkesterin levyttämänä vuonna 2004 MIDEM-musiikkimessuilla jaettavan Cannes Classical Awardin. Taidemusiikin esittäjiä ovat muiden muassa pianisti Maria João Pires, viulisti Carlos Damas sekä sellisti Guilhermina Suggia. Tunnettuja orkestereja ja kuoroja ovat Porton kansallinen orkesteri (Orquestra Nacional do Porto), Orquestra Metropolitana de Lisboa (OML), Gulbenkian-orkesteri (Orquestra Gulbenkian) ja Lissabonin yliopiston kuoro (Coro da Universidade de Lisboa). Lissabonin kansallinen konservatorio (Conservatório Nacional) on toiminut vuodesta 1835 lähtien, ja sitä on johtanut muiden muassa João Domingos Bomtempo.

Portugalin kansallislaulu on A Portuguesa, jonka musiikin on säveltänyt Alfredo Keil.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Domingos Sequeira: Ouriquen ihme

Vielä reconquistan aikaan portugalilainen kuvataide rajoittui lähinnä maalauksiin kirkoissa, luostareissa ja palatseissa. Kuvataide alkoi kehittyä 1400-luvulla. Silloin Portugalin taiteeseen alkoi tulla italialaisia vaikutteita, jolloin goottilainen tyylisuunta jäi syrjään. Jotkut kuninkaat, kuten Juhana I ottivat itselleen myös hovimaalareita. Tunnettu renessanssin aikainen taidemaalari oli Nuno Gonçalves, jonka tiedetään vaikuttaneen ainakin 1400-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Myöhemmin renessanssin aikana Portugalin kuvataiteeseen tuli muun muassa flaamilaisia vaikutteita.lähde?

1800-luvun tunnetuimpia taidemaalareita ovat Columbano Bordalo Pinheiro, Henrique Pousão ja António Silva Porto. 1900-luvun alun modernistista taidetta edustavat Amadeo de Souza Cardoso ja Almada Negreiros. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina portugalilainen taidemaalari Maria Helena Vieira da Silva vaikutti Pariisissa ja sai myös kansainvälistä tunnustusta. Nykyajan taidemaalareita on muiden muassa Paula Rego.

Portugalilaisia taidemaalareita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Portugalilainen keittiö

Portugalilaiset ruokalajit vaihtelevat alueittain. Kalaa, kuten sardiinia, käytetään yleisesti. Arabien ja maurien ruokakulttuureista on jäänyt joitakin vaikutteita myös portugalilaiseen ruokaan, varsinkin maan eteläosissa. Chiliä ja valkosipulia käytetään laajasti. Tavallisimpia kasviksia ovat tomaatit, kaali ja sipuli.

Juusto ei kuulu tyypillisiin portugalilaisiin ruokalajeihin, vaan sitä syödään usein ennen ateriaa tai sen jälkeen. Portugalilaisia juustoja ovat esimerkiksi Castelo Branco ja Saloio.

Portugali tunnetaan ulkomailla portviineistä ja madeiraviineistä. Maassa tuotetaan myös roséviini Mateusta. Suomessa vähemmän tunnettu viinityyppi on Portugalin pohjoisosassa valmistettava vihreä viini (vinho verde). Portugalissa olutta ja viiniä saavat lain mukaan nauttia kuusitoista vuotta täyttäneet. Muita alkoholijuomia ei saa luovuttaa alle 18-vuotiaille lainkaan[4].

Maan suuria ravintolaketjuja on Burger Ranch, jolla on 22 ravintolaa eri puolilla Portugalia. Portugalin ensimmäinen McDonald's-ketjun ravintola avattiin 1991[5] Maailmalla portugalilaiseen ruokaan erikoistuneita ravintolaketjuja ovat esimerkiksi Australiassa perustettu Oporto ja Etelä-Afrikassa perustettu Nando's.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]