Poromerkki

Suomessa käytössä olevat korvamerkkien teot

Poromerkki eli poron korvamerkki on omistusmerkki, jolla poron omistussuhde ilmoitetaan. Poronhoitoon merkkien käytön arvellaan tulleen samaan aikaan, kun poronhoito kehittyi suurporonhoidoksi.

Nykyaikana poromerkkien käyttöä säätelee poronhoitolaki. Laissa on nimeltä lueteltu 14 erilaista sanaa eli tekoa tai leikkoa, joita yhdistelemällä muodostetaan kullekin porojen omistajalle yksilöllinen poromerkki, joka leikataan poron korviin terävällä veitsellä. Leader Tunturi-Lappi -yhdistyksen mukaan vasan korvan leikkaaminen ei aiheuta porolle liiallista kipua.

Poromerkissä käytetään seuraavia tekoja: pistel, tiili, pykälä, hanka, rappuhanka, poikki, haara, halki, vita, terotus, ketunkanto, vastahanka, reikä ja reiästä halki sekä linnunvarvas, sekä mahdollisesti jotain paliskuntain yhdistyksen hyväksymää lisämerkkiä.

Teot jaetaan valta- ja pikkusanoihin. Valtasanat ovat isompia ja usein korvan kärjessä. Pikkusanat ovat korvan laidoilla. Merkit luetaan katsoen poroa takaapäin, aloittaen yleensä oikeanpuoleisesta korvasta. Ensin mainitaan valtasanat ja sitten pikkusanat. Esim. "Oikea alta hanka, päältä vita, vasen halki, kaks pykälää päällä".

Katso myös

• Paliskunta

Lähteet

• Poronhoitoasetus FINLEX. 21.9.1990. Viitattu 25.3.2018. (suomeksi)

Aiheesta muualla

• Poromerkit ja pilttarekisterit, Paliskunnat.fi
• Poromerkki, Paliskunnat.fi
• Kaarlo Tyni : Poroja, poromiehiä ja poromerkkejä, Helsingin Sanomat, 01.01.1938, nro 1, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot