Pool

Wikipedia

Pool on biljardipeli, jonka yleisimmät pelimuodot ovat: 8-pallo, 9-pallo ja 14.1 eli straight pool.

8-palloa ja straight poolia pelattaessa käytetään 16 palloa: valkoinen lyöntipallo sekä 15 kohdepalloa. Kohdepallot on numeroitu yhdestä viiteentoista. 9-palloa pelataan palloilla 1-9 ja valkoisella lyöntipallolla, ns. kivellä. 8-palloa pelatessa palloja nimitetään usein yksivärisiksi tai pieniksi (pallot 1–7) ja raidallisiksi tai isoiksi (pallot 9–15). Lisäksi pussitettavana on musta 8-pallo.

Sisällysluettelo 1 8-pallo 1.1 Turvalyönti 1.2 Virheet 2 9-pallo 3 14.1 3.1 Aloituslyönti 3.2 Pistelasku

[muokkaa] 8-pallo

Pääartikkeli: Kasipallo

8-pallossa toinen pelaajista pussittaa yksivärisiä palloja ja toinen raidallisia palloja. Aloituspakassa 8-pallon tulee olla kolmannen rivin keskimmäinen pallo, muuten aloituspakan pallot saavat olla sattumanvaraisessa järjestyksessä lukuun ottamatta lähinnä kulmaa olevat kaksi palloa kolmion nurkissa oltava eri väriset. Toinen "iso" ja toinen "pieni". Mikäli aloituslyönnissä menee numeropallo pussiin, saa aloituksen lyöjä jatkaa lyöntivuoroaan. Aloituslyönnin jälkeen valitaan joko yksiväriset tai raidalliset pallot ensimmäisellä laillisella lyönnillä, jolloin pallo sekä pussi on maalattu.

Kun pelaaja on pussittanut kaikki kohdepallonsa, hän yrittää pussittaa 8-pallon laillisella lyönnillä. 8-pallo voidaan maalata kuten kaikki pallot lyöntivuoron alussa mihin tahansa pöydän pussiin.

8-pallo on spottaamaton peli, eli mitään palloa ei nosteta takaisin pilkulle. Mikäli kohdepallo lentää pöydältä, on kyseessä virhe ja vastustajalle vapaa käsipallo, pöydältä lentänyt pallo katsotaan pussitetuksi. Paitsi jos aloituksesta menee 8-pallo sisään, silloin 8 nostetaan alapisteelle tai lähimpään vapaaseen pisteeseen alapisteestä katsoen.

[muokkaa] Turvalyönti

Pelaaja voi lyödä turvalyönnin samalla pussittamalla oman kohdepallonsa, ilmoittamalla kilpailun johtajalle "safety" tai "ei maalausta". Turvalyönnin jälkeen lyöntivuoro vaihtuu. Turvalyöntiä käytetään yleensä tilanteessa, jossa kohdepallot ovat "jäätyneet" eli kiinni toisissaan, eikä vastustajalla ole pussituksen jälkeen mahdollisuutta pussittaa palloa.

[muokkaa] Virheet

Virheistä seuraa vastustajalle Käsipallo, eli pelaaja saa ottaa valkoisen pallon käteensä ja sijoittaa sen haluamaansa kohtaan pöydälle. Käsipallo syntyy jos:

1. Pelaaja pussittaa valkoisen pallon eli kiven pussiin.
2. Pelaaja ei osu ensin tai lainkaan lailliseen kohdepalloon, ts. "omaan palloon"
3. Kiven osuttua kohdepalloon, yksikään palloista ei osu pöydän valliin tai kohdepallo ei mene pussiin.
4. Jokin palloista lentää pois pöydältä
5. Pelaaja liikuttaa jotain palloista muuten kuin sääntöjen mukaan kepillä lyötynä.

Poikkeuksena käsipallon sijoittamisesta on aloituslyönnin jälkeinen tilanne, scratch. Jos aloituksessa tapahtuu virhe, käsipallo on lyötävä ylälinjan takaa. Myöhemmissä pelitilanteissa käsipallon sijoitus on vapaa. Sitä ei kuitenkaan saa laittaa täysin kiinni kohdepalloon.

[muokkaa] 9-pallo

9-pallo on kansainvälisesti arvostetuin biljardimuoto, ja suurin osa isoista pool-turnauksista keskittyy siihen.

9-palloa pelataan yhdeksällä pussitettavalla pallolla. Molemmat kilpailijat pussittavat samoja palloja, ja voittajan ratkaisee se, kumpi pussittaa pallon numero 9. Lyöntivuorolla lyöntipallon on kuitenkin aina osuttava ensimmäisenä pöydän pieninumeroisimpaan palloon, joten ysi pitää pussittaa joko jonkin muun pallon avulla (ratsastaminen) tai kaikkein viimeisimpänä. Muiden pallojen pussittamisesta ei ole pelaajalle mitään muuta hyötyä kuin se, että hän pääsee jatkamaan vuoroaan. 9-palloa ei tarvitse missään pelin vaiheessa maalata, joten etenkin aloittelevilla pelaajilla voi tuurilla olla suuri merkitys pelin lopputulokseen 9-pallon mennessä vahingossa pussiin.

Peli vaatii taktikointia. Pelaajan on pyrittävä jatkamaan vuoroaan tai piilotettava kivi muiden pallojen taakse niin, että vastustaja ei voi osua seuraavaksi lyöntivuorossa olevaan palloon. Virhelyönnistä seuraa käsipallo, jolloin vastustaja voi nopeasti pelata tilanteen omaksi edukseen. Jos pallo lentää pois pöydältä, se nostetaan pussiin ja peli jatkuu. Poikkeuksena ysipallo, joka spotataan alapisteelle.

Myös suomalaiset ovat pärjänneet kansainvälisillä areenoilla. Vuonna 2001 Mika Immonen voitti 9-pallon maailmanmestaruuden. Vuotta myöhemmin, vuonna 2002, turkulainen Jouni Tähti voitti pyörätuolisarjassa 9-pallon maailmanmestaruuden. 2006 Markus Juva voitti ensimmäisen Eurotour osakilpailun. Ja samana vuonna Aki Heiskanen voitti EM hopeaa häviten finaalin Saksan Oliver Ortmanille.

[muokkaa] 14.1

14.1 eli straight pool on peli, jossa kaikki pallot ovat sallittuja kohdepalloja lyöntipallo pois lukien. Pelin voittoon tarvitaan ennalta sovittu pistemäärä, joka saavutetaan pussittamalla palloja. Peliä pelataan niin, että kun pöydällä on jäljellä enää yksi kohdepallo, kootaan loput 14 palloa uudelleen kolmioon alapisteelle. Pelaaja voi siten pussittamalla viimeisen kohdepallon samalla yrittää osua pakkaan ja irrottaa siitä palloja jatkaakseen lyöntivuoroaan, mahdollista myös lyödä suoraan pakasta pussiin. Turvalyönnit ja taktikointi ovat merkittävä osa peliä. Kaikki lyönnit maalataan.

[muokkaa] Aloituslyönti

Aloituslyönti voi olla joko pussituslyönti tai turvalyönti. Mikäli pelaaja valitsee turvalyönnin, on vähintään kaksi palloa pakasta osuttava valliin. Kaikki turvalyönnin aikana pussitetut pallot pilkutetaan ja lyöntivuoro vaihtuu.

[muokkaa] Pistelasku

Jokaisesta oikein maalatusta sekä pussitetusta pallosta saa pisteen. Jos oikein maalatun pallon lisäksi pussittaa muita kohdepalloja, näistä saa yhden pisteen pussitettua palloa kohti. Virheestä vähennetään yksi piste, ellei kyseessä ole aloitusvirhe jolloin vähennetään 2 pistettä. Kolmannesta peräkkäisestä virheestä vähennetään yhden pisteen lisäksi vielä 15 pistettä. Tahallisesta virheestä menettää pisteen jonka lisäksi pelaaja tuomitaan menettämään vielä 15 pistettä. Pelin voittaa pelaaja joka ensimmäisenä saavuttaa ennaltasovitun pistemäärän, kilpailupeleissä usein 150.