Polyklooratut dibentsofuraanit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
PCDF:n yleinen kemiallinen rakenne, missä 2 ≤ n+m ≤ 8

Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF) ovat dioksiinien kaltaisia kloorattuja yhdisteitä, jotka ovat hyvin kestäviä ympäristössä, eivät hajoa helposti elimistössä, ja erittyvät äärimmäisen hitaasti.[1] Rasvaliukoisina ne kertyvät ravintoketjuissa, niin että ylemmällä ravintotasolla olevat eläimet kuten merikotkat ja hylkeet ovat kärsineet suurista pitoisuuksista. PCDF-yhdisteitä on yhteensä 135, ja eri kongeneereissa on 1-8 klooriatomia. Ne esiintyvät yhdessä dioksiinien kanssa ja niiden toksisuus on saman kaltainen. Niitä muodostuu poltettaessa klooria sisältäviä yhdisteitä, kuten polyvinyylikloridimuovia tai PCB-yhdisteitä, alle 1200 °C lämpötilassa.[2] Niitä on myös PCB-yhdisteiden epäpuhtautena.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dioksiinit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Dioksiinisynopsis
  2. Proceedings of the Subregional Awareness Raising Workshop on Persistent Organic Pollutants (POPs), Bangkok, Thailand November 25-28th, 1997. United Nations Environment Programme. Viitattu 2007-12-11.
  3. Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 68. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi Where do the dioxins come from?