Monitieteisyys
Wikipedia
Monitieteisyys eli tieteidenvälisyys tarkoittaa tieteen yhdentymiskehitystä: niin kutsuttujen perinteisten tieteenalojen yhdentymistä tai liittoutumista. Monitieteisyys merkitsee myös uusien tieteenalojen syntymistä. Esimerkiksi biologian, kemian ja fysiikan tietämyksen yhdistäminen nanometrin mittakaavassa muodosti nanotieteen.
[muokkaa] Esimerkkejä
Monitieteisiä aloja syntyy tutkimuskohteen mukaan, ja monitieteisyys on usein hankekohtaista. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen mahdolliset haitat ovat johtaneet ilmiöiden tutkimiseen, ja sitä varten on perustettu uusi tieteenala. Monitieteinen tutkimus on usein soveltavaa.
- Maatiede (geotieteet): Tutkimuskohde on Maa ja sen kaikkia osia tutkitaan muun muassa fysiikan, biologian, limnologian, perinteisen maantieteen ym. keinoin.
- Ilmastonmuutoksen tutkimus: Kohteena on uudehko, merkittävä tutkimuskohde, jonka selvittämiseksi tarvitaan useiden tieteenalojen menetelmien ja jo saavutettujen tulosten yhdistämistä.
- Nanotiede: Tutkimuskohde on tietyn mittakaavan ilmiöt, tässä nanometrin luokkaa olevat kappaleet.
Myös koulutuksessa on 2000-luvulla alettu painottaa entistä enemmän monitieteisyyttä. Esimerkkinä on diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma, jossa pyritään yhdistämään tekniikan ja talouden opintoja humanistisiin tieteisiin.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Mikkeli, Heikki & Pakkasvirta, Jussi: Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-0-31780-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Medicus Gerhard: Theory of Interdisciplinarity in Human Sciences http://homepage.uibk.ac.at/~c720126/humanethologie/ws/medicus/block1/TheoryHumanSci.ppt
