Poikkimessinkiyökkönen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Poikkimessinkiyökkönen
Diachrysia.stenochrysis.7484.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Metalliyökköset Plusiinae
Suku: Diachrysia
Laji: tutti
Kaksiosainen nimi
Diachrysia tutti
(Kostrowicki, 1961)
Synonyymit
  • Diachrysia stenochrysis
Katso myös
 Commons-logo.svg Poikkimessinkiyökkönen Commonsissa

Poikkimessinkiyökkönen (Diachrysia tutti) on yleinen, metallinhohtoinen yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkimessinkiyökkönen on keskikokoinen, leveäsiipinen yökkönen. Etusiivet ovat pohjaväriltään ruskeat, ja siipisuonet erottuvat hyvin. Siiven tyviosassa ja kärkiosassa siiven poikki kulkee leveä, metallinhohtoisen vihreä ja kiiltäväpintainen vyö, jotka yhtyvät siiven keskiosassa ja muodostavat yhtenäisen H-kirjaimen muotoisen alueen. Munuaistäplä ja rengastäplä erottuvat reunoiltaan tummemman ruskeina siiven etuosaan jäävällä ruskealla laikulla. Siiven kärkiosa on hieman vaaleamman ruskea. Takasiivet ovat harmaat. Keskiruumiin päällä on korkea, tupsumainen karvakaulus. Pää on oranssi. Siipiväli on 32–38 mm.[1][2][3]

Samannäköinen laji on vyömessinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis).

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkimessinkiyökkösen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Aasian poikki Tyynenmeren rannikolle saakka. Levinneisyysalueen rajoja ei varsinkaan idässä tunneta kovin tarkoin samankaltaisten lähilajien vuoksi.[3] Suomessa lajia tavataan etelärannikolta ainakin Etelä-Lappiin saakka. Perhoset lentävät kesäkuun loppupuoliskolta elokuun puoleen väliin. Joinakin vuosina lajilla on vähälukuisempi toinen sukupolvi syyskuussa.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia on pitkään pidetty vyömessinkiyökkösen värimuotona, ja vanhemmassa kirjallisuudessa lajeja on pidetty yhtenä. Siipien värityksen lisäksi lajeilla on pienehköt erot koirasgenitaaleissa ja naaraan takaruumiin kahdeksannen jaokkeen vatsakilven muodossa[4]. Ekologiselta kannalta on näyttöä lajien lentoaikojen eroavaisuudesta sekä eroista elinympäristömieltymyksissä. Nykyisin lajien erillisyyttä tukee myös molekyylibiologinen tutkimus.[5]

Poikkimessinkiyökkönen viihtyy kosteammilla ja lämpimämmillä elinpaikoilla kuin vyömessinkiyökkönen. Perhonen lentää öisin ja tulee valolle. Se myös vierailee mielellään imemässä mettä kukista, muttei tule syötille. Laji on yleinen, mutta ainakin Suomessa yksilömäärässä mitattuna vyömessinkiyökköstä vähälukuisempi[6]. Toukka rakentaa kotelokopan kasvillisuuden joukkoon ja koteloituu sen sisään. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[7]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka on erilaisia ruohovartisia kasveja syövä polyfagi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]