Pohjolan Voima
Sivulta puuttuu | Pohjolan Voima | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1943 |
| Toimitusjohtaja | Lauri Virkkunen[1] |
| Puheenjohtaja | Tapio Korpeinen |
| Liikevaihto | 988 milj. € (2009)[1] |
| Liikevoitto | –40 milj. €(2009)[1] |
| Henkilökuntaa | 1141 (2009)[1] |
| Tytäryhtiöt | Teollisuuden Voima, PVO-Vesivoima, PVO-Innopower |
| Kotisivu | http://www.pohjolanvoima.fi |
Pohjolan Voima Oy (PVO) on suomalainen energiayhtiö, joka omistaa vesi-, tuuli-, lämpö- sekä lauhdevoimalaitoksia eri puolilla Suomea. Lisäksi yhtiö omistaa enemmistön Teollisuuden Voima Oy:stä, joka puolestaan omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitokset.
Pohjolan Voima toimii sähkön ja lämmön tuotannossa omakustannusperiaatteella. Se tarkoittaa, että yhtiö myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen hintaan, joka kattaa yhtiön kaikki tuotantokustannukset.
Sisällysluettelo |
Tytäryhtiöt [muokkaa]
Pohjolan Voima omistaa energian tuotantolaitoksia useiden tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta. Merkittävimpiä omistuksia ovat 58,1 % enemmistöosuus Teollisuuden Voima Oy:ssä sekä kokonaan oma PVO-Vesivoima Oy, joka hoitaa vesivoimalaitoksia Kemijoessa, Iijoessa ja Kokemäenjoessa. PVO-Innopower on 74,7 %:sesti Pohjolan Voiman omistama tytäryhtiö, joka on erikoistunut tuulivoiman tuottamiseen. Yhtiöllä on tuulivoimaloita muun muassa Kristiinankaupungissa, Kokkolassa, Oulun seudulla ja Kemissä.
Historia ja omistus [muokkaa]
Pohjolan Voima perustettiin vuonna 1943. Yhtiön osakkaiksi tulleet metsäteollisuusyritykset tarvitsivat toiminnassaan sähköä, mutta yksikään osakas ei yksinään pystynyt kattamaan suurten voimalaitosten rakentamisen kustannuksia, minkä vuoksi energian tuotanto päätettiin keskittää ja kustannukset jakaa.
Aluksi Pohjolan Voima rakensi vesivoimalaitoksia. 1960-luvulla sähkön tarpeen kasvaessa yhtiö ryhtyi rakentamaan myös lämpövoimalaitoksia. Ensimmäisten lämpövoimalaitosten polttoaine oli öljy. Kun öljykriisit moninkertaistivat polttoaineen hinnan, Pohjolan Voima rakensi hiilivoimalaitoksia ja oli perustamassa ydinvoimayhtiötä, Teollisuuden Voima Oy:tä.
Länsirannikon Voima Oy ja Etelä-Suomen Voima Oy yhdistettiin Pohjolan Voimaan 1990-luvulla. Lisäksi yhtiö osti Oy Nokia Ab:n energialiiketoiminnan. Vuosituhannen vaihteessa Pohjolan Voima aloitti yhdessä osakkaidensa kanssa mittavan biovoimalaitosten rakennusohjelman ja oli edistämässä Teollisuuden Voiman uutta ydinvoimahanketta. Uusin tuotantomuoto on tuulivoima, johon Pohjolan Voima investoi huomattavasti.
Pohjolan Voiman perustajaosakkaat olivat suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä. Myöhemmin yhtiön osakkaiksi on tullut myös kuntien energialaitoksia ja -yhtiöitä sekä muuta teollisuutta.
Käynnissä olevat hankkeet [muokkaa]
Pohjolan Voimalla on käynnissä useita energiahankkeita eri puolilla Suomea.
- Kerava: Pohjolan Voiman tytäryhtiö Keravan Lämpövoima Oy on rakentanut uuden biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen Keravalle. Voimalaitos valmistui tuotannolliseen käyttöön marraskuussa 2009. Uusi voimalaitos tuottaa sähköä 21 megawatin, kaukolämpöä 48 megawatin ja prosessilämpöä 10 megawatin teholla. Energia toimitetaan Keravan Energia Oy:lle. Voimalaitos käyttää polttoaineinaan oksia, latvuksia, kantoja, pienpuuta ja turvetta.
- Lappeenranta: Pohjolan Voima, UPM ja Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan Energia ovat rakentaneet yhdessä biovoimalaitoksen UPM:n Kaukaan tehdasalueelle. Investoinnin kokonaisarvo on 244 miljoonaa euroa. Laitos käynnistyy keväällä 2010. Uusi voimalaitos tuottaa höyryä ja sähköä UPM:n Kaukaan tehtaille sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle. Laitoksen lämpöteho on 385 megawattia, ja se kykenee tuottamaan sähköä 125 MW:n teholla. Sen polttoaineita ovat kuori ja metsäenergiapuu eli oksat, latvukset, kannot ja pienpuu sekä turve. Hankkeen toteuttaa Kaukaan Voima Oy, josta Pohjolan Voima Oy omistaa 54 % ja Lappeenrannan Energia Oy 46 %.
- Porin Prosessivoima: Pohjolan Voiman tytäryhtiö Porin Prosessivoima Oy on rakentanut uuden biovoimalaitoksen Poriin Kemira Pigments Oy:n Kaanaan teollisuusalueelle. Uusi voimalaitos tuottaa sähköä 65 megawatin teholla, höyryä 140 megawatin ja kaukolämpöä 70 megawatin teholla. Voimalaitos käyttää polttoaineinaan puupolttoaineita, turvetta, hiiltä ja kierrätyspolttoaineita. Voimalaitos vihittiin käyttöön vuoden 2009 alussa.
- Kemi, Ajos: Kemin Ajoksessa sijaitsevassa Suomen suurimmassa tuulivoimapuistossa on kymmenen kolmen megawatin tuulivoimalaitosta, joista osa sijaitsee merellä ja osa maalla. Tuulipuisto vihittiin käyttöön vuoden 2009 alussa. Ajoksen alueelle suunnitellaan lisäksi yhteensä noin 60 uutta tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yhteisteho olisi noin 200 megawattia. Laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui joulukuussa 2009. Ajoksessa tutkitaan lisäksi merituulivoimalaitoksen tekniikan kestävyyttä talviolosuhteissa.
- Kristiinankaupunki: Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Innopower Oy suunnittelee Kristiinankaupungin edustan merialueelle 230-400 megawatin merituulivoimapuistoa.
- Oulu-Haukipudas: Pohjolan Voima suunnittelee Oulun-Haukiputaan edustan merialueelle 400-800 megawatin merituulivoimapuistoa.
- Vespa: Pohjolan Voiman Iijoen vesivoimalaitoksilla on käynnissä perusparannusohjelma, jossa kunnostetaan vanhat koneet ja parannetaan laitosten hyötysuhdetta uuden tekniikan avulla. Voimalaitoksista on rakenteita ja joen uomaa muuttamatta mahdollista saada noin 20 prosenttia lisää tehoa ja viisi prosenttia lisää energiaa. Parannustyöt aloitettiin Kierikin vesivoimalaitoksessa vuosina 2006 ja 2007. Seuraavana vuorossa oli Haapakosken voimalaitos, jossa työt päätettiin keväällä 2009. Syksyllä 2009 työt siirtyivät Maalismaan voimalaitokselle. Vesivoimatuotannon tehostaminen lisää uusiutuvan, kotimaisen energian tuotantoa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Pohjolan Voima Oy Yritystele. Viitattu 7.7.2010.
