Pohjoissaame
| Pohjoissaame | |
|---|---|
| Oma nimi |
davvisápmi, davvisámegiella (sápmi, sámegiella) |
| Muu nimi | saame, norjansaame, tunturisaame, pohjoislappi |
| Tiedot | |
| Alue |
 Suomi Ruotsi Norja |
| Virallinen kieli | Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä |
| Puhujia | 30 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | se |
| ISO 639-2 | sme |
| ISO 639-3 | LPR |
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 30 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli kuudessa kunnassa.
Kirjakielen historiaa
Pohjoissaamen ortografia alkoi muotoutua 1800-luvulla. Kieltä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1979.
Nykytilanne
Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamelaiskielien käyttöä on turvattu kielilailla. Tämän lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea.
Kielioppi
Pohjoissaamen kieli on hyvin agglutinoiva ja sillä on paljon yhteisiä piirteitä muiden uralilaisten kielten kanssa.
Sijamuodot
Pohjoissaamessa on 6 tai 7 sijaa riippuen siitä, katsotaanko genetiivi ja akkusatiivi samankaltaisuutensa vuoksi yhdeksi sijaksi.
Essiivi (pääte:-n) on samanlainen sekä monikossa että yksikössä (mánnán=lapsena, lapsina).
Pronominit
Pohjoissaamessa persoonapronomineilla on kolme lukua, yksikkö, monikko ja duaali.
| Suomi | nominatiivi | Suomi | genetiivi/akkusatiivi | |
|---|---|---|---|---|
| 1.persoona (yksikkö) | minä | mun | minun, minut, minua | mu |
| 2.persoona (yksikkö) | sinä | don | sinun, sinut, sinua | du |
| 3.persoona (yksikkö) | hän | son | hänen, hänet, häntä | su |
| 1.persoona (duaali) | me | moai | meidän, meidät, meitä | munno |
| 2.persoona (duaali) | te | doai | teidän, teidät, teitä | dudno |
| 3.persoona (duaali) | he | soai | heidän, heidät, heitä | sudno |
| 1.persoona (monikko) | me | mii | meidän, meidät, meitä | min |
| 2.persoona (monikko) | te | dii | teidän, teidät, teitä | din |
| 3.persoona (monikko) | he | sii | heidän, heidät, heitä | sin |
Seuraavasta taulukosta käy ilmi persoonapronominin hän taivutus eri sijoissa:
| Yksikkö | Duaali | Monikko | |
|---|---|---|---|
| Nominatiivi | son | soai | sii |
| Genetiivi/Akkusatiivi | su | sudno | sin |
| Lokatiivi | sus | sudnos | sis |
| Illatiivi | sutnje | sudnuide | sidjiide |
| Komitatiivi | suinna | sudnuin | singuin |
| Essiivi | sunin | sudnon | sinin |
Aiheesta muualla
- Wikipediija. Váldosiidu Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
- Yle - Sámiradio
- Yleisradio Oddasat, saamenkieliset uutiset
- Pohjoissaamenkielinen lintusanasto
- Saamelaiskielten etymologinen tietokanta
- Ruotsin radion tuottama Gulahalan-kurssi (sis. myös äänitiedostoja)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||