Pohjois-Pohjalainen Osakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjois-Pohjalainen Osakunta
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.svg Region of Pohjois-Pohjalainen Osakunta.svg
vaakuna kanta-alue
     
Perustettu 1907
Inspehtori Aila Lauha
Jäsenten lukumäärä n. 500
Osoite Töölönkatu 3 A 5. krs
00100 Helsinki
Puhelinnumero 046 8852 955
Kotisivut ppo.osakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO) syntyi vuonna 1907, kun vanha Pohjalainen Osakunta jakautui kahtia Pohjois- ja Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan. Osakunnan kanta-alueena ovat entiset Oulun ja Lapin läänit. Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yliopiston kirjoissa oleva opiskelija, jolla on maakunnallisia tai sukulaissiteitä osakuntaan, tai joka muuten osoittaa kiinnostusta osakunnan kanta-aluetta kohtaan.

Osakunnan vuosipäivä on helmikuun viides päivä, jona päivänä vuonna 1804 Pohjalaiseen Osakuntaan kuulunut Johan Ludvig Runeberg syntyi ja jona päivänä 1834 Johan Vilhelm Snellman valittiin Pohjalaisen Osakunnan virkaatekeväksi kuraattoriksi.

Virkailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakunnan toiminta perustuu nykyään lähes täysin vapaaehtoisuuteen. Osakunnan toimintaa johtaa ja valvoo kuraattori, ja osakunnan toiminnasta vastaa osakunnan hallitus puheenjohtajineen. Osakunnan linkki yliopistoon ja korkein edustaja on inspehtori, jonka on oltava Helsingin yliopiston virkaan nimitetty professori.

Osakunnan toiminta ja kerhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakunnan toiminnasta huolehtivat hallituksen ohella useat valio- ja toimikunnat. Muun muassa fukseille, taloudesta huolehtiville sekä maakunnallisista asioista vastaaville virkailijoille on omat valiokuntansa. Valio- ja toimikuntien ohella osakunnassa toimii neljä vaihtelevan aktiivista kerhoa, joista kolme on maakuntiin sitoutuneita kerhoja neljännen ollessa juristikerho.

Kainuun Kerho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kainuun Kerhon käyttämä versio Tursaansydämestä.

Kainuun Kerho on osakunnan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut maakuntakerho. Kerho on tarkoitettu osakunnan Kainuusta kotoisin oleville jäsenille.

Kainuun Kerho on virallisesti perustettu 29. marraskuuta 1953.[1] Kerhon vuosijuhlia vietetään kuitenkin nykyisin aina Kajaanin kaupungin perustamisen vuosipäivänä 6. maaliskuuta tai lähipäivinä.

Kainuun Kerho käyttää tunnuksenaan Ilmari Kiannonkin käyttämää Tursaansydän-symbolia.

Lapin Luppo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin Luppo on osakunnan lappilaisille jäsenille tarkoitettu maakuntakerho.

Kaupunkikerho Oulun Toivo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Toivo on osakunnan Oulun seudulta kotoisin oleville jäsenille tarkoitettu maakuntakerho. Kerhon tunnuksessa esiintyy Toripolliisi-patsas. Kerhon nimi on peräisin Toivo-laivasta. Kerhon vuosijuhlia vietetään yleensä marraskuussa.

Juristikerho Kriminaaliklubi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Pohjalainen Kriminaaliklubi on 14.10.1920 perustettu Suomen vanhin juristikerho.[2] Kriminaaliklubi on omaksunut toiminnassaan useita omalaatuisia piirteitä. Klubi hyväksyy jäsenikseen yksinomaan pohjoispohjalaisia, eli vain Oulun- ja Lapin lääneihin sidoksissa olevia oikeustieteen opiskelijoita. Pääsy kriminaaliklubin tilaisuuksiin on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta rajattu vain klubin jäsenille.

Perimätieto kertoo, että 1940-luvulla kriminaaliklubin kokouksessa on päätetty, että mikäli klubilainen jonakin päivänä astuu tasavallan presidentin virkaan, tulee hänen kutsua kriminaaliklubi luokseen saunomaan. Kriminaaliklubilainen Urho Kekkonen toteutti päätöksen toimiessaan Suomen presidenttinä kutsumalla klubilaiset Tamminiemeen 27.10.1966.[2]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPO:n osakuntanauha

Osakunnan tunnuksista näkyvin ja arvokkain on osakunnan lippu. Osakunnan lippu vastaa vuodelta 1686 periytyvää silloisen Pohjanmaan rykmentin lippua, jossa on sinisellä kentällä kuusi valkoista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat ja jotka ovat asetettuna 2+2+2. Niitä ympäröi kaksi punertavalla tupsupäisellä nauhalla sidottua luonnonväristä laakerinoksaa.[3] Lippua käytetään yleensä osakunnan ja yliopiston virallisissa tilaisuuksissa sekä kunnianosoituksissa. Osakunnan lippuun suhtaudutaan yhtä kunnioittavasti kuin muihinkin virallisiin lippuihin.

Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Kainuu

Osakunnalla ei ole yhtä ja yksiselitteistä vaakunaa, mutta osakunnan lipussa olevat valkoiset kärpät toistuvat mm. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja historiallisen Pohjanmaan vaakunoissa. Asiakirjoissaan osakunta käyttää kanta-alueensa maakuntien, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun vaakunoita.

Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan osakuntanauha on väriltään valko-sini-valkoinen. Osakuntanauhaa käytetään osakuntien juhlissa ja muissa akateemisissa juhlatilaisuuksissa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Säveltäjä Leevi Madetoja oli osakunnan ensimmäinen laulunjohtaja.[4]
  • Jääkäriliike perustettiin pohjalaisten osakuntien Ostrobotnia-talon kassahuoneessa 27. lokakuuta 1914.[5]
  • Akateemisen Karjala-Seuran monivuotinen puheenjohtaja Vilho Helanen toimi osakunnan kuraattorina 30-luvulla. Seuran perustajajäsen Elias Simelius kuului myös osakunnan aktiiveihin.
  • Presidentti Urho Kekkonen oli opiskeluaikanaan ahkerasti mukana osakunnan toiminnassa. Hän seurasi osakunnan kunniajäsenenä PPO:n toimintaa varsin läheltä ja vaikutti osakunnan poliittisiin linjauksiin. Ns. Ostrobotnian puhe pidettiin PPO:n vuosijuhlassa Ostrobotnia-talossa.[6]
  • maakunnallisia saavutuksia: kansanopistojen perustaminen, kansanperinteen keräystoiminta, kotiseuduntutkimus ja tutkimusten julkaisu (Jouko-sarja)

Inspehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista kaikista Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan inspehtoreista.[7]

Kunniajäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kunniajäsenistä.[8]

Muita tunnettuja entisiä jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyysjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Pohjalaisella Osakunnalla on ystävyysjärjestöjä kahdenkeskisten sopimusten kautta sekä Pohjalaisen Valtuuskunnan sopimusten nojalla Latviassa, Saksassa, Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kaikki järjestöt ovat verrattaen samankaltaisia Helsingin yliopiston osakuntien kanssa, mutta saksalainen ystävyysjärjestö on enemmänkin ylioppilaskunnan kaltainen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset lähteet ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Roiko-Jokela, Heikki: ISÄNMAA - MAAKUNTA - YLIOPPILAS, Pohjois-Pohjalainen Osakunta pohjoispohjalaisen identiteetin rakentajana ja kehittäjänä 1907–2007. PPO:n kotiseutujulkaisusarja Jouko XI. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2007. ISBN 978-951-746-895-4.
  • Helanen, Vilho – Vuorjoki, Yrjö – Vuorjoki, Risto – Liljeblad, Tahvo – Tolonen, Tarmo J. (toim.): Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1907–1932. Helsinki: Pohjois-Pohjalainen Osakunta, 1932.
  • Vapaasalo, Sakari: Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1932–1957. Oulu: Pohjois-Pohjalainen Osakunta, 1957.
  • Salmi, Tapani: Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1957–1982. Kemi: Pohjois-Pohjalainen Osakunta, 1982.

Ensimmäisenä mainittu kirja, osakunnan satavuotishistoria, julkaistiin Rovaniemellä Lapin maakuntakirjastossa 3.8.2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://ppo.osakunta.fi/kainuunkerho/
  2. a b http://www.kriminaaliklubi.org
  3. Pohjois-Pohjalainen Osakunta: Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan säännöt 1.1.2005. Pohjois-Pohjalainen Osakunta. Viitattu 20.8.2007.
  4. Roiko-Jokela s. 438
  5. Roiko-Jokela s. 94
  6. Tomi Tuomisalo: Pro Gradu: KOKOOMUS, KEKKONEN JA NKP:n LUOTTAMUS, Kansallisen Kokoomuksen toiminta hallitusaseman saavuttamiseksi 1969–1981 2006. Helsingin yliopisto. Viitattu 12. elokuuta 2007.
  7. Roiko-Jokela s. 435
  8. Roiko-Jokela s. 441