Pohjannoidanlukko
| Pohjannoidanlukko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Ophioglossopsida |
| Lahko: | Ophioglossales |
| Heimo: | Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae |
| Suku: | Niittynoidanlukot Botrychium |
| Laji: | boreale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Botrychium boreale |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pohjannoidanlukko (Botrychium boreale) on harvinainen, Euroopan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa tavattava saniaislaji.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjannoidanlukko kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Lehti on varren puolivälin yläpuolelta jakautunut. Tummahkonvihreä lehden lapa on ruoditon tai hyvin lyhytruotinen, puikean kolmiomainen ja 1,5–2,5 kertaa leveytensä pituinen. Lehdessä on 3–5 paria lehdyköitä, jotka ovat kolmiomaisen tai vinoneliömäisen puikeita, keskisuonellisia ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Alimmat lehdykät ovat lähes pituutensa levyisiä, epäsäännöllisen liuskaisia ja tylppäkärkisiä. Pohjanneidonlukko kukkii kesä-heinäkuussa. Itiöpesäkkeistö on tavallisesti pitkäperäinen ja haarova. Itiöpesäkkeet ovat lyhytperäisiä, usein rypälemäisinä ryhminä ja kypsinä väriltään ruosteenruskeita.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjannoidanlukkoa tavataan Euroopassa Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Luoteis-Venäjällä sekä Islannissa ja Grönlannissa. Lajia tavataan myös Kiinassa, Itä-Siperiassa, Alaskassa sekä Kanadan ja Yhdysvaltain länsiosissa.[2]
Suomessa pohjannoidanlukkoa kasvaa Uudenmaan rannikolta Ahvenanmaalle ja edelleen Pohjanlahden rannikkoa pohjoiseen. Raahen korkeudella laji levittäytyy myös sisämaahan, ja sitä tavataankin satunnaisesti koko Pohjois-Suomessa. Kaikkialla Suomessa laji on kuitenkin harvinainen.[3] Vuodesta 2019 lähtien pohjannoidanlukko on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi. Sitä ennen se oli luokiteltu vaarantuneeksi.[4]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa pohjannoidanlukko viihtyy maan eteläosissa katajikkokedoilla ja pohjoisessa joenvarsiniityillä ja kyläkedoilla. Laji on kalkinsuosija. Muiden noidanlukkojen tapaan myös pohjannoidanlukko on harvinaistunut perinteisen laidunnuksen loppumista seurannutta kasvupaikkojen umpeenkasvua.[5][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 46.
- ↑ Den virtuella floran: Nordlåsbräken (ruotsiksi) Viitattu 12.12.2017.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Pohjannoidanlukon (Botrychium boreale) levinneisyys Suomessa Viitattu 12.12.2017.
- ↑ Pohjannoidanlukko – Botrychium boreale Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ Harvinaistuneet noidanlukot etsintäkuulutetaan koko maassa 2004. Suomen Ympäristökeskus. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 25.8.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjolan kasvien pauloissa: Botrychium boreale - pohjannoidanlukko
- Kasviatlas 2016: Pohjannoidanlukon (Botrychium boreale) levinneisyys Suomessa