Pneuma

Pneuma (muinaiskreikaksi πνεύμα, ”hengitys”, ”henki”) on antiikin filosofian termi, jolla on eri yhteyksissä erilaisia usein sieluun tai elintoimintoihin kytkeytyviä merkityksiä:

• Anaksimeneen materiaalisessa monismissa pneuma eli liikkeessä oleva ilma, tuuli tai henkäys vastasi ilmaa (ἀήρ, aer), joka oli hänelle kaiken alkuperä (arkhe). Tämä on termin varhaisin tunnettu esiintymä.
• Antiikin lääketieteessä pneuma tarkoitti ruumiissa kiertävää ilmaa, joka oli välttämätöntä sen toiminnalle.
• Aristoteleelle sisäinen pneuma (σύμφυτον πνεύμα, symfyton pneuma) tarkoitti lämmintä liikkuvaa ”ilmaa”, joka siirtää siemennesteessä liikkumisen ja aistimisen kyvyn jälkeläiselle.
• Stoalaisuudessa pneuma tarkoitti sielullista lämmintä henkäystä sekä koko kaikkeudessa että ruumissa.

Katso myös

• Pneumaatikko, gnostilaisuuden käsite
• Pneumatologia, kristillisessä teologiassa oppi Pyhästä Hengestä

Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen sanan eri merkitykset. Katso myös luetteloa täsmennyssivuista.