Plejadit (mytologia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elihu Vedder, Plejadit, 1885.

Plejadit (m.kreik. Πλειάδες, Pleiades), Artemiin seuralaiset, olivat kreikkalaisessa mytologiassa seitsemän titaani Atlaksen ja merinymfi Pleionen tytärtä, jotka olivat syntyneet Kyllene-vuorella. Isänsä mukaan heitä kutsuttiin myös atlantideiksi[1]. He olivat Kalypson, Hyaan, hyadien ja hesperidien sisaria. Plejadit olivat nymfejä Artemiin kulkueessa.

Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Alun perin heidän nimensä miellettiin johtuvat heidän äitinsä nimestä Pleione, mutta muun muassa Vergilius yhdisti heidän nimensä kreikan kielen verbiin πλεîν 'purjehtia', koska plejadien tähtikuvio on näkyvissä öisin Välimerellä toukokuun puolestavälistä aina marraskuun alkuun, mikä sattumoisin oli myös antiikin ajan purjehduskausi.

Seitsemän sisarta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat miespuoliset Olympoksen jumala, muiden muassa Zeus, Poseidon ja Ares, antautuivat lemmenleikkeihin seitsemän taivaallisen sisarensa kanssa, ja näiden suhteiden seurauksena syntyi jälkeläisiä:

  1. Maia, vanhin plejadeista, sai Hermeen suhteesta Zeuksen kanssa.
  2. Elektra sai Zeuksen kanssa Dardanoksen ja Iasionin.
  3. Taygete oli Lakedaimonin äiti ja isä oli Zeus
  4. Alkyone ja Poseidon saivat Hyrieuksen
  5. Kelaino ja Poseiden saivat Lykoksen ja Eurypyloksen
  6. Sterope (tai Asterope) ja Ares saivat Oinomaoksen
  7. Merope, nuorin plejadeista, nai kuolevaisen Sisyfoksen, ja tullen itsekin siten kuolevaiseksi hiipui pois. Hän synnytti Sisyfokselle useita poikia.

Meropea lukuun ottamatta plejadit seurustelivat jumalien kanssa.[2]

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen jälkeen kun Atlas joutui kannattelemaan taivasta hartioillaan, Orion alkoi tavoitella kaikkia plejadeja ja Zeus muutti heidät ensin kyyhkysiksi ja sittemmin tähdiksi tyynnytelläkseen heidän isäänsä. Orionin tähdistön sanotaan edelleen jahtaavan heitä läpi öisen taivaan.[2]

Plejadien tähtikuviossa vain kuusi tähdistä loistaa kirkkaana, ja seitsemäs, Merope, loistaa himmeästi häpeillessään ikuisesti suhdettaan kuolevaisen kanssa. Myytistä riippuen himmeän tähden kerrotaan olevan myös Elektra, joka suree Dardanoksen jälkeläisten kukistumista Troijan valtauksen yhteydessä.[2]

Tarinassa, jossa plejadit muuttuvat tähdiksi, kerrotaan, että kaikki seitsemän surmasivat itsensä, koska he olivat suruissaan isänsä kohtalosta tai sisarustensa hyadien menettämisestä. Zeus muutti sisaret kuolemattomiksi asettamalla heidät taivaalle plejadeina tunnetun tähtikuvion muotoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyginus, Astronomica ii.7 (engl. käännös).
  2. a b c Hyginus, Astronomica ii.21 (engl. käännös).