Platu 25

Tekniset tiedot

Runko Pituus(LOA) 7.5 m / 25 ft Pituus(LWL) 6,74 m Leveys 2.52 m Syväys 1.62 m Paino 1240 kg kölipaino 510 kg Riki Isopurje 20,5 m² P 9,40 m E 3,65 m Fokka 12,6 / 11,7 / 9,5 m² I 9,15 m J 2,60 m LP 2,73 m Spinaakkeri 52.0 m2 SPL 3,30 m Miehistö 5 LYS-urheiluvene 1,21 Valmistusmäärät: ~600 Suomen laivue: 9(2008) Kustannukset Uuden hinta ~30000€ Käytetyn hinta ~15-26000€ Purjekerran hinta ~5000€ Käytetty purjekerta ~2000->€

Platu 25 on 25-jalkainen urheilullinen kilpapurjevene. Platu 25 on Euroopan suurin nykyaikainen yksityyppiluokka. Euroopassa veneitä on yli 500 kappaletta. Vuonna 2005 ISAF -tunnustuksen saaneen luokan maailmanmestaruuskilpailuihin odotetaan vuosittain yli 100 venekuntaa. MM-kilpailuihin osallistuu lukuisia purjehduksen ammattilaisia, joten harrastuksessa pitkälle edenneille amatööreille riittää myös haasteita. Luokka on tunnettu hyvästä tunnelmasta ja tasokkaasta kilpapurjehduksesta. Suomessa veneluokan toimintaa hallinnoi ja kehittää Suomen Urheiluveneliitto ry. Platu on esitelty kotimaisten venelehtien artikkeleissa; Vene-lehti 4/2006 ja syksyn 2005 Pro Sail -lehdessä

Historia

Platu syntyi suunnittelija Bruce Farrin kynästä 1990-luvun puolivälissä urheiluveneiden aaltoon. Siitä tuli nopeasti kaikilla mantereilla suosittu yksityyppiluokka. Euroopassa Beneteau 25 nimellä tunnetun Platun suunnittelu perustuu Farrin tekemiin havaintoihin hänen kehitellessään Volvo Ocean Race -veneitä. Platussa onkin helppo huomata samankaltaisuuksia edellisten sukupolvien ”VOR”-veneiden kanssa. Samoista lähtökohdista ovat kotoisin myös suositut Mumm 30 ja Farr 40 -avomeripurret, jotka ovat Platun tapaan maailmalla suosittuja yksityyppiluokkia. Suomessa tuoreen veneluokan suosio kasvaa nopeasti. Vuonna 2005 Suomessa oli yksi aktiivinen miehistö ja vuoden 2006 loppuun mennessä Suomessa on kuuden veneen laivue.

Purjehdusominaisuudet

Alkuun Platulla pääsee helposti. Veneen purjehtiminen haluttuun kohteeseen ja takaisin ei vaadi tavallista suurempaa kokemusta normaaleissa keliolosuhteissa. Herkkä vene reagoi selkeästi pienimpiinkin muutoksiin, mikä tekee veneestä hauskan ja eloisan purjehdittavan kokemattomankin miehistön käsissä. Suuri spinaakkeri ja ylipitkä spinaakkeripuomi tuovat kepeään veneeseen vauhtia avotuulilla. Keskituulissa vene on helposti hallittava ja nousee mielellään liukuun ilman aallokon avustusta. Tuulen noustessa navakasta myrskylukemiin on peräsimen varressa ja köysien takana hyvä olla kokemusta tai vaihtoehtoisesti kannattaa jättää spinaakkeri nostamatta. Yli 10 m/s tuulissa vene suorastaan lentää. Luoviminen kovissa tuulissa vaatii miehistöltä taitoa ja työtä. Veneen nopea kuljettaminen taas on peruspurjehtimiseen verrattuna vaikeaa. Lyhyt vesilinja ja kapeat evät vaativat purjehtijalta tavallista kölivenettä suurempaa tarkkuutta sorron minimoimiseksi ja vauhdin maksimoimiseksi. Sentti skuutissa tai epätarkka painonhallinta ratkaisee pelin nopean ja hitaan välillä. Kriittisyys tuo esiin pienienkin asioiden merkityksen venevauhdille. Viiden hengen miehistöllä purjehdittavassa veneessä on kaikki samat tehtävät ja säädöt, kuin modernissa avomeripurressa. Perinteisen mallinen kooltaan suurehko spinaakkeri tuottaa manöövereissä töitä ja punnitsee tiimin veneenkäsittelyosaamista kokonaisuutena. Juuri nämä ominaisuudet tekevät Platusta kiehtovan yksityyppiveneen. Vuosien varrella Platu on osoittanut monipuolisuutensa myös erilaisten mittasääntöjen puitteissa purjehdituissa kilpailuissa. Veneellä on voitettu IRC, IMS, ORC sportsboat ja RORC SBR tasoitusjärjestelmien mukaan ajettuja regattoja. Vuosien tiukat yksityyppikisat ovat kehittäneet purjehtijoiden taitoja, ja tämä näkyy myös tasoituslähtöjen lopputuloksissa.

Retkikäyttö

Sisätilat veneessä eivät ole kovin hyvät. Vakiona sisällä on kaksi punkkaa ja vähän säilytystilaa. Pienellä mielikuvituksella ja seikkailunhalulla Platun pystyy kuitenkin varustamaan retkikäyttöön. Lisäpunkat keulapiikkiin, kemiallinen WC, pallogrilli takakaiteeseen ja ”sopu sijaa antaa”, on resepti, jolla matkaan pääsee. Ensisijaisesti Platu on kuitenkin kilpavene, ja siksi nykyisten retkipursien tasosta jäädään kauas.

Suomen Platu-laivue

• s/y Peto Jr, Helsinki
• s/y Lutfisk, Helsinki
• s/y Averell Dalton, Rauma
• s/y Woosh, Helsinki
• s/y Pyssy, Helsinki
• s/y Farrina, Helsinki
• John Doe, Helsinki
• s/y Oona, Jyväskylä

Kuvia

• 

  Platu 25 Suomen Urheiluveneliitto ry:n luokkamestaruuskilpailussa 2006

• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 

Aiheesta muualla

• Suomen Platu-liitto
• Platu-keskustelupalsta
• Kansainvälinen Platu-sivusto