Plataiai
| Plataiai | |
|---|---|
| Πλαταιαί | |
 Plataiain kaupunginmuurin jäänteitä ja tasanko, jolla Plataiain taistelu käytiin. |
|
| Sijainti | |
  Plataiai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Plataiés, Thíva, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri |
mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Boiotia |
| Aiheesta muualla | |
Plataiai (m.kreik. Πλαταιαί, myös Plataia, Πλάταια, lat. Plataea, Plataeae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Thívan kunnassa heti nykyisen Plataiéen kylän koillispuolella.[4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plataiai sijaitsi tasangolla Theban eteläpuolella, Kithairon-vuoren (nyk. Kithairónas) ja Asopos-joen välisellä alueella. Paikka oli lähellä Boiotian ja Attikan välistä rajaa. Asopos-joki erotti kaupungin alueen Theban alueesta.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plataiai on ollut olemassa viimeistään mykeneläisellä kaudella.[2] Thebalaiset pitivät kaupunkia perustamanaan.[3] Varhaisin maininta Plataiaista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä boiotialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[5] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Plataiasta, joka oli Asopoksen tytär.[3]
Theba yritti liittää Plataiain itseensä 500-luvulla eaa. Vuonna 519 eaa. kaupunki pääsi Ateenan suojelukseen Thebaa vastaan. 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissodissa kaupunki oli Thespiain ohella Boiotian ainoa, joka oli kreikkalaisten puolella Persiaa vastaan. Se oli Ateenan liittolainen ja osallistui Marathonin ja Artemisionin taisteluihin. Marathonin taisteluun plataiailaisia osallistui 1 000, ja Marathonin tunnetuimpiin muinaisjäänteisiin kuuluu plataiailaisten kaatuneiden hauta, Plataiailaisten hautakumpu. Persialaiset tuhosívat Plataiain kaupungin vuonna 480 eaa.[2][3][6]
_p141_THE_BATTLE-FIELD_OF_PLAT%C3%86A.jpg)
Persialaissotien lopulla vuonna 479 eaa. Plataiain koillispuolella käytiin eräs sodan tärkeimmistä taisteluista, Plataiain taistelu, jossa Spartan, Ateenan ja muiden kreikkalaisten kaupunkivaltioiden yhteiset joukot kukistivat persialaiset. Taistelun muistoksi kaupungissa vietettiin joka viides vuosi Eleutheria-juhlia Zeus Eleutherioksen (”Zeus Vapauttaja”) kunniaksi.[2][3][6]
Sodan jälkeen Plataiai rakennettiin uudelleen. Peloponnesolaissodan aikana Spartan puolella taistelleet thebalaiset yrittivät vallata kaupungin vuonna 431 eaa. oligarkiamielisten plataiailaisten avustuksella, mutta heidän yrityksensä epäonnistui. Plataiailaiset surmasivat kaupunkiinsa soluttautuneet thebalaiset, vaikka ateenalaiset yrittivät estää heitä. Vuonna 429 eaa. spartalaiset piirittivät kaupunkia Arkhidamos II:n johdolla, mutta kaupunkiin jäänyt pieni joukko pystyi pitkään estämään kaupungin valtauksen. Piirityksen toisena vuonna osa kaupunkilaisista pääsi lopulta pakenemaan Ateenaan. Spartalaiset saivat vallattua Plataiain vuonna 427 eaa., minkä jälkeen he tuhosivat kaupungin yhdessä thebalaisten kanssa, ja surmasivat kaikki jäljellä olleet miespuoliset asukkaat, kun taas naiset ja lapset myytiin orjuuteen. Tämä oli tahra spartalaisten maineeseen, koska he sanoivat taistelevansa Kreikan vapauden puolesta. Ateena myönsi eloon jääneille plataiailaisille Ateenan kansalaisuuden.[2][3]
Vuonna 420 eaa. Ateena antoi Skionen kaupungin plataiailaisten asuinpaikaksi. Tämän kaupungin oman väestön Ateena oli hieman aiemmin surmannut ja orjuuttanut kapinoinnin vuoksi. Plataiailaiset pääsivät palaamaan kaupunkiinsa vuonna 386 eaa., ja se rakennettiin uudelleen. Theba kuitenkin valtasi ja tuhosi kaupungin vuonna 372 eaa., minkä jälkeen asukkaat saivat taas hakea turvaa Ateenasta. He pääsivät kotiinsa jälleen makedonialaisvallan alettua Khaironeian taistelun jälkeen vuonna 338 eaa. Myöhempinä aikoina plataiailaisia pidettiin ”ateenalaisina boiotialaisina” ja Ateenan siirtokuntalaisina. Rooman vallan alla kaupunki sai olla rauhassa. Kaupungin muurit kunnostettiin vielä Justinianuksen aikana 500-luvulla jaa.[2][3]
Plataiain arkeologiset kaivaukset suoritti American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu vuosina 1889–1891. Kaivauksia on jatkettu muun muassa vuosina 1899 ja 1973.[4] Nykyinen Plataiéen kylä on ottanut nimensä antiikin ajan kaupungista sen löydyttyä. Kylän aikaisempi nimi oli Kókla.[7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plataiain säilyneet jäänteet ovat pääosin peräisin vuoden 338 eaa. jälkeiseltä ajalta eli uudelleenrakennetusta Plataiaista. Kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden pituus oli noin 4,5 kilometriä ja niiden ympäröimän alueen koko noin 1 500 x 750 metriä. Muureja oli useassa tasossa ja eri ajalta, ja niissä oli sekä suorakulmaisia että pyöreitä torneja. Osa linnoitusrakennelmasta on säilynyt, erityisesti sen eteläosassa. Myös varhaisemmista, 400-luvun eaa. muureista sekä esihistoriallisista muureista on säilynyt vähäisempiä osia. Mykeneläisen ajan linnoitettu kaupunki sijaitsi myöhemmän, laajemman alueen luoteiskulmassa.[2][4]
Kaupungin merkittävimmät temppelit oli omistettu Athene Areialle ja Heralle. Athenen temppeli rakennettiin 80 talentilla, jotka plataiailaiset saivat kiitokseksi muilta kreikkalaisilta Plataiain taistelun jälkeen. Se oli koristeltu Polygnotoksen ja Onataksen taiteella, ja siellä oli Feidiaan veistämä Athenen kulttikuva. Temppeliä ei kuitenkaan ole löydetty. Heran temppeli oli thebalaisten vuoden 427 eaa. jälkeen rakentama. Se sijaitsi muurien sisäpuolella ja sen koko oli noin 49,9 x 16,7 metriä. Siellä oli Praksiteleen veistämä Heran kulttikuva. Kaupungin alkuperäinen, varhaisempi Heran temppeli sijaitsi ilmeisesti muurien ulkopuolella. Kaupungin pyhäköihin kuuluivat myös Zeus Eleutheriokselle omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi myös kaupungin ulkopuolella ja koostui myöhäisvaiheessa lähinnä alttarista ja kulttikuvasta, sekä Demeter Eleusinialle ja Artemiille omistetut temppelit.[2][3]
Plataiaista on löydetty myös suuren, thebalaisten rakennuttaman Katagogion-majatalon jäänteet. Siinä oli kaksi kerrosta, lukuisia huoneita ja keskuspiha, ja sen koko oli noin 60 x 60 metriä. Roomalaisella kaudella rakennus uudelleenkäytettiin agorana.[4][8] Plataiain taistelussa kaatuneet oli haudatty Polyandrion-joukkohautaan, joka sijaitsi Zeus Eleutherioksen pyhäkön lähelle. Plataiain hautausmaat on paikannettu kaupungin itä- ja länsipuolille. Lähialueen lukuisissa bysanttilaisaikaisissa kirkoissa, joista monet ovat raunioina, on uudelleenkäytetty antiikin aikaista rakennusmateriaalia.[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”216 Plataiai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Plataiai, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Plataea”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Archaeological Site of Plataea Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Homeros: Ilias II.494–II.510.
- ↑ a b Cartwright, Mark: Plataea Ancient History Encyclopedia. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Kokla - Plataiai Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece: An Account of Its Historic Development, s. 251. Biblo & Tannen Publishers, 1950. ISBN 0819602833. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Plataiai Wikimedia Commonsissa
