Plastisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Plastisuus (muovautuvuus) fysiikassa on aineen ominaisuus, jossa voiman vaikutuksesta sen muotoon syntyy palautumattomia muodonmuutoksia. Plastiset muodonmuutokset tapahtuvat leikkausvoimaa pienemmillä voimilla. Esimerkkejä plastisesta materiaalista ovat savi ja pehmeä teräs. Tekniikassa siirtymistä elastisesta, palautuvasta muodonmuutoksesta plastiseen palautumattomaan muodonmuutokseen sanotaan myötörajaksi.

Monet joustavat metallit käyttäytyvät taivutettaessa siten, että jännitys kasvaa suhteessa taivutuksen suuruuteen. Toisin sanoen materiaali käyttäytyy elastisesti. Kun taivutusvoima poistetaan, kappale palaa alkuperäiseen asentoonsa. Kun taivutuksen aiheuttavan jännityksen määrä ylittää myötörajan, kappale ei enää käyttäydy elastisesti eikä palaudu alkuperäiseen asentoonsa. Tällöin materiaaliin on syntynyt plastinen muodonmuutos.

Plastisessa materiaalissa voidaan tehdä suuria muodonmuutoksia ilman, että kappale murtuu. Tämä ilmiö on havaittavissa suurimmalla osalla metalleista, ja plastisuus on ominaista suurelle joukolle muitakin materiaaleja, kuten muoveille. Kiderakenteiden kannalta plastisuus on seurausta dislokaatioiden vaeltamisesta.