Pitkät listat

Pitkät listat tarkoittaa sellaista suhteellista listavaalitapaa, jossa puolueet tai vaalilistan muodostavat vaaliryhmittymät määrittelevät listansa ehdokkaille läpimenojärjestyksen. Näin ollen äänestäjä ei tosiasiassa äänestäkään ehdokkaiden vaan vaalilistojen välillä.

Pitkien listojen vastakohtana suhteellinen listavaali voidaan toimittaa henkilöitynä listavaalina (henkilövaali), jossa listan ehdokkaiden läpimenojärjestykseksi tulee heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien suuruusjärjestys. Näin äänestäjä äänestää ensisijaisesti koko ehdokaslistaa lisäten sen mahdollisuuksia saada enemmän edustajapaikkoja, mutta parantaa myös oman ehdokkaansa mahdollisuuksia nousta listan läpimenojärjestyksessä.

Pitkien listojen vaalia käydään Pohjoismaista muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa sen sijaan on käytössä henkilöity listavaali.

Yleensä vasemmistopuolueet, jotka katsovat, ettei ehdokkaan henkilöllä ole niin suurta merkitystä kuin puolueella, kannattavat pitkien listojen vaalia siksi, ettei ehdokkaiden tarvitse sijoittaa varoja niin paljon henkilömainontaan ja siksi, että ajattelutavan mukaan puolue ja vaaliohjelma ovat tärkeämpiä kuin ehdokkaiden kulloinenkin henkilöllisyys.

Toisaalta pitkien listojen menetelmässä puolueiden jäsenten muodostamat puolue-elimet päättävät äänestäjien puolesta ketkä vaalilistalta tulevat valituiksi. Suomessa porvarilliset puolueet haluavat korostaa enemmän yksilöllisyyttä ja pitävät siksi pitkiä listoja vähemmän demokraattisena kuin henkilöityä listavaalia, koska vain se pieni vähemmistö, joka kuuluu puolueisiin, voi olla päättämässä pitkän listan ehdokkaiden läpimenojärjestyksestä.

Suomessa pitkiä listoja on kannattanut erityisesti SDP, niin entisen puoluesihteerinsä Feldt-Rannan kuin Demarinuortenkin suulla.