Pispalan uittotunneli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yleisölle avattu Pispalan uittotunneli Näsijärven puolelta kesäkuussa 2013
Näsijärven puolella sijaitseva Uittotunnelin kahvila kesäkuussa 2013
Pispalan uittotunneli Pyhäjärven puolelta vuonna 2009
Pispalan uittotunneli Näsijärven puolelta vuonna 2009

Pispalan uittotunneli sijaitsee Tampereella Pispalan kaupunginosassa. Tunneliputki, jonka halkaisija on 5,5 metriä, valmistui 1968, ja sitä pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tukinuittoon sitä ei kuitenkaan tarvittu, vaan se säilyi käyttämättömänä yli 40 vuotta, jolloin siitä tuli veneiden kuljetustunneli.

Uittoväylä uuteen käyttöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uittoväylän tunneliosuuden pituus on noin 280 metriä.[1] Vastavalmistuneessa tunnelissa tehtiin muutamia koeuittoja, mutta se jäi lopulta käyttämättömäksi, koska tukkien kuljetus siirtyi samoihin aikoihin kuorma-autoilla tehtäväksi. Tunneli oli suljettu aina kesäkuuhun 2013 saakka. 2000-luvun alussa tunnelin Pyhäjärven puolella sijainnut tukkienkäsittelylaitteisto purettiin, niin että jäljelle jäivät vain veteen vievät kiskot ja vanha tukkien kuljetusvaunu.

Tunnelin avaamisesta kevyelle liikenteelle tehtiin valtuustoaloitteita. Tunnelia suunniteltiin muutettavaksi veneiden kuljetuskanavaksi, ja sitä varten valmistui 2008 tunnelin Näsijärven puoleiseen päähän ajoluiska. Veneet on tarkoitus kuljettaa tunnelissa traktorin vetämässä trailerissa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti 19. joulukuuta 2012, että kumikanava rakennetaan.[2] Uittotunnelin uuden toiminnan avajaiset pidettiin 4. kesäkuuta 2013, jolloin ensimmäinen vene siirrettiin tunnelin läpi Näsijärveltä Pyhäjärvelle.

Aikoinaan tunnelin rakentaminen vaurioitti sen päällä sijainneiden rakennusten perustuksia,lähde? ja Pispalan vanhan kirkon tuhonneen tulipalon uskotaan myös aiheutuneen tästä syystä.[3]

Aikaisempia Pispalan tukinsiirtolaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen ja harmaa tukkitie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maanpinnalla kulkenut tukkienkuljetustie, punainen tukkitie rakennettiin Pispalanharjun yli 1863–1864. Rosenlewin omistama Porin Höyrysaha rakensi tien siirtääkseen puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoelle. Punainen tukkitie ylitti Pispalan valtatien siltaa pitkin suunnilleen nykyisen Pispalan kirkon kohdalla, ja tukkien siirto tapahtui hevosten avulla. Tukkitie sai nimensä siksi että se oli maalattu punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty myös mainoksia. Kokemäenjoen Lauttausyhdistys rakensi punaisen tukkitien viereen työnjohtajien asunnoksi Uittoyhdistyksen talon 1892. Tämä talo toimi 1960-luvulle saakka tukinuittajien tukikohtana. Joitakin punaisen tukkitien betonisten perustusten jäänteitä on näkyvissä Pispalan valtatien alapuolella Pyhäjärven rantaan viettävällä rinteellä.

Vuonna 1873 valmistui vielä toinenkin, niin sanottu harmaa tukkitie. Tämän tukkitien rakensi Reposaaren saha, ja se alitti Pispalan valtatien nykyisen Ahjolan kohdalla. Harmaalla tukkitiellä tukit nostettiin Näsijärvestä harjun päälle höyrykoneen voimalla. Harmaan tukkitien rakenteet olivat maalaamattomia ja siitä se sai nimensä. Harmaan tukkitien entinen ura näkyy vielä nykyisinkin rakentamattomana alueena, joka ulottuu Ahjolasta Pyhäjärven rantaan.

Ensimmäinen uittotunneli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen uittotunneli Pispalanharjulle valmistui 1930. Tämä tunneli oli vain kaksi metriä korkea, ja sen kapasiteetti oli 2 000 tukkia tunnissa ja 3,5 miljoonaa tukkia kesän uittokauden aikana. Vanha uittotunneli palveli sotavuosina myös pommisuojana. Tukinuitto vanhassa tunnelissa jatkui 1960-luvulle saakka, ja se oli tarkoitus korvata uudella 1968 valmistuneella tunnelilla. Vanha uittotunneli on edelleen olemassa, mutta sen molemmat päät on tukittu.

Vieraileminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjärven puoleinen pää sijaitsee Pispalan valtatien vieressä Uittotunnelinkadun päässä. Pyhäjärven puoleiseen päähän pääsee helposti linja-autolla. Pispalan valtatietä kulkevat monet Tampereen joukkoliikenteen linja-autot. Keskustasta tultaessa kannattaa jäädä pois Pispalantorilla (pysäkki 1510). Autoille ei ole merkittyjä pysäköintipaikkoja.

Näsijärven puoleiseen päähän pääsee helposti vain autolla Paasikiventieltä. Pysäköintipaikkoja on muutamia. Näsijärven puoleisessa päässä on ollut kesästä 2013 lähtien kesäkahvila.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampere.fi - Liikenne ja kadut/Väyläsuunnitelma: Pispalan uittotunnelin veneiden kuljetusreitti. Viitattu 3.12.2011.
  2. Pispalan uittotunneli avataan veneiden kuljettamiseen. Aamulehti, 19.12.2012. Alma Media. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.12.2012.
  3. Pispalan entisen rukoushuoneen valmistumisesta sata vuotta. Kirkkosanomat, 19.11.2008, 2008. vsk, nro 20, s. 4. Tampere: Tampereen ev.lut seurakuntien viestintä. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 9.6.2013. suomi
  4. SuurTampere 12.6.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 61°30.35′N, 023°41.82′E