Pisarasilkkimaluri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pisarasilkkimaluri
Speckeld warbler.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tiaismalurit Acanthizidae
Suku: Maamalurit Pyrrholaemus
Laji: sagittatus
Kaksiosainen nimi
Pyrrholaemus sagittatus
(Latham, 1802)
Synonyymit
  • Chthonicola sagittata
  • Chthonicola sagittatus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pisarasilkkimaluri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pisarasilkkimaluri Commonsissa

Pisarasilkkimaluri (Pyrrholaemus sagittatus) on Australiassa tavattava tiaismalureihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan pisarasilkkimaluri on 11–13 cm. Pisarasilkkimalurin selkä on väritykseltään harmahtavan ruskea ja siinä on mustia raitoja. Päässä on valkoinen silmäkulmajuova, jonka yläpuolella on koiraalla musta ja naaraalla kastanjanruskea juova. Päälaki on linnulla musta. Lajin vatsa on pohjaväriltään kellertävän valkoinen ja siinä on runsaasti mustia pystyraitoja.[2][3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisarasilkkimaluria tavataan Australiassa alueella, joka ulottuu Queenslandin osavaltion kaakkoisosista etelään Uuden Etelä-Walesin ja Victorian osavaltioihin. Lajin elinympäristöä ovat kuivat metsät, joissa valtapuina ovat eukalyptukset. Pisarasilkkimaluri liikkuu erityisesti ruohikkoisessa ja kivikkoisessa pohjakerroksessa. IUCN luokittelee pisarasilkkimalurin elinvoimaiseksi. Lajin pirstaleisen levinneisyysalueen ja elinympäristöjen häviämisen vuoksi Uuden Etelä-Walesin viranomaiset luokittelevat sen vaarantuneeksi.[2][3][4]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisarasilkkimalurit elävät yksin tai pareittain ja pesimisen jälkeen pieninä ryhminä. Ruokaillessaan laji voi kokoontua pieniksi ryhmiksi tai liittyä sekaparviksi tiaismalureiden suvun lajien kanssa. Linnun ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, mutta se voi syödä myös siemeniä. Pisarasilkkimalurit etsivät ruokansa maasta lehtiaineksen seasta.[4][2]

Pisarasilkkimalurien pesiä on tavattu ympäri vuoden lukuun ottamatta toukokuuta. Pesimäajan huippu on syyskuusta marraskuuhun. Pisarasilkkimalurit pesivät pareittain tai yhden naaraan ja kahden koiraan muodostamana ryhmänä. Toinen koiraista osallistuu vain pesän puolustamiseen. Kupolimainen pesä rakennetaan maankoloon tai matalaan pensaaseen ruohoista ja kuivista lehdistä. Pesän sisäänkäynti sijaitsee sivulla. Naaras munii kahdesta neljään kiiltävän punaruskeaa munaa. Mustakorvakäki (Chrysococcyx osculans) on erikoistunut loisimaan pisarasilkkimalurien pesissä.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Chthonicola sagittatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Speckled Warbler Birds in Backyards. Australian Museum. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
  3. a b c Speckled Warbler - profile NSW Government Department of Environment, Climate Change and Water. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
  4. a b c Chris Tzaros, Tadao Shimba, Peter Robertson: Wildlife of the Box-Ironbark Country, s. 110. CSIRO Publishing, 2005. ISBN 0643069674. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.7.2010). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.