PISA

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pisa-tutkimus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

PISA tai Pisa[1] (engl. Programme for International Student Assessment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaiden eli OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitoja mittaava tutkimus. Ensimmäistä kertaa oppilaiden taitoja mitattiin vuonna 2000, jolloin tutkimuksen painopistealueena oli lukutaito. Sen jälkeen tutkimuksessa on mitattu vuorotellen myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

Tutkimuksen kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Sen sijaan opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa ei tutkimuksessa suoranaisesti arvioida. PISA-tutkimuksessa tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.[2] Oppilas- ja koulukyselyillä selvitetään monipuolisesti opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.

Matematiikan PISA-tutkimuksessa mitataan arkielämän matematiikan taitoja, joista raportissa käytetään nimitystä "matemaattinen lukutaito". Mukana ei ole sellaista matematiikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi suomalaisissa lukio- ja ammattiopinnoissa. Vuonna 2005 julkaistujen esimerkkitehtävien joukossa ei esimerkiksi ollut juuri lainkaan algebraa tai geometriaa. Suomalaisten matematiikan professorien mukaan PISA-tutkimuksen perusteella ei siksi voida päätellä osaamista esimerkiksi murtoluvuilla laskennassa, yhtälön ratkaisussa, geometrisessa päättelyssä, kappaleiden tilavuuden laskennassa tai algebran lausekkeiden käsittelyssä.[3]

Toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PISA-tutkimuksia tehdään kolmen vuoden välein niin että kullakin kierroksella tutkimuksen pääarviointialue vaihtuu:[2]

  • PISA 2000: lukutaito
  • PISA 2003: matematiikka
  • PISA 2006: luonnontiede
  • PISA 2009: lukutaito
  • PISA 2012: matematiikka
  • PISA 2015: luonnontiede
  • PISA 2018: lukutaito

Kukin PISA-tutkimus kestää neljä vuotta. Kolmannen vuoden aikana tehdään päätutkimus kouluissa ja neljäntenä vuonna analyysin tulokset julkistetaan. Kohderyhmänä ovat 15-vuotiaat nuoret, joista tavoitellaan mahdollisimman kattavaa otosta. Koulut poimitaan tutkimukseen satunnaisotannalla, ja kustakin koulusta tutkimukseen valitaan satunnaisesti 42 oppilasta. Suomesta kouluja on mukana vähintään 150 ja oppilaita 6 300. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaavat henkilöt, tavallisimmin opinto-ohjaajia, koulutetaan tehtäväänsä. Kansainvälisen keskuksen palkkaama ulkopuolinen tarkkailija on seuraamassa koetilaisuuden toteutusta.[4]

PISA-tehtävät valitsee tutkimuksen toteutuksesta vastaava kansainvälinen konsortio. Tehtävät on käännetty englannin- ja ranskankielisistä versioista. Vuoden 2015 tutkimus toteutettiin Suomessa tietokoneilla. Kullekin oppilaalle tehtäviä tulee kahden tunnin verran, mutta oppilaiden saamia tehtäväyhdistelmiä on useita. Pääarviointialueen lisäksi hiukan tehtäviä on myös muilta osa-alueilta. Yli puolet tehtävistä on avoimia tehtäviä. Koetehtävien lisäksi oppilaat vastaavat tutkimuksissa omaan opiskeluunsa liittyviin taustakyselyihin.[4]

Avointen tehtävien arvioijat eli pisteyttäjät koulutetaan tehtäväänsä. Eri pisteyttäjät arvioivat osan vastauksista useampaan eri kertaan, millä pyritään varmistamaan pisteytyksen luotettavuus.[4]

Eri maiden tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa oli mukana yhteensä 72 maata, joista 34 oli OECD-maita ja 38 OECD:n ulkopuolisia maita.[2] Maiden kymmenen parasta osa-alueittain:[5]

Sijoitus Matematiikka Lukutaito Luonnontieteet
1. Singapore Singapore Singapore
2. Hongkong Hongkong Japani
3. Macao Kanada Viro
4. Taiwan Suomi Taiwan
5. Japani Irlanti Suomi
6. Kiina Viro Macao
7. Etelä-Korea Etelä-Korea Kanada
8. Sveitsi Japani Vietnam
9. Viro Norja Hongkong
10. Kanada Uusi-Seelanti Kiina
13. Suomi

Suomen tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Suomi oli 32 maan joukossa ensimmäinen lukutaidossa, kolmas luonnontieteissä ja neljäs matematiikassa.[6]

Vuonna 2003 suomalaisoppilaat sijoittuivat 41 maan joukossa ensimmäiselle sijalle lukutaidossa ja luonnontieteissä sekä toiselle sijalle matematiikassa ja ongelmaratkaisussa.[6]

Vuonna 2006 Suomi sijoittui 56 maan joukossa ensimmäiseksi luonnontieteissä sekä toiseksi matematiikassa ja lukutaidossa.[6]

Vuonna 2009 Suomen sijoitukset olivat hiukan heikentyneet, ja Suomi oli 65 maan joukossa toinen luonnontieteissä, kolmas lukutaidossa ja kuudes matematiikassa.[6]

Vuonna 2012 Suomi ei enää ollut OECD:n ykkösmaa yhdelläkään osa-alueella. Kaikkiaan 65 maan joukossa Suomi oli luonnontieteissä viides, lukutaidossa kuudes, ongelmaratkaisussa yhdeksäs ja matematiikassa 12:s.[6] Tulokset osoittivat suomalaisoppilaiden taitojen heikenneen. Vertailuun oli kuitenkin tullut Aasiasta mukaan uusia maita, jotka sijoittuivat vertailussa kärkeen, joten Suomen putoamínen oli ennakoitavissa. Lukutaidon ja luonnontieteiden osalta Suomi oli Euroopan maista paras.[7]

Vuonna 2015 Suomi oli 73 maan joukossa lukutaidossa neljäs, luonnontieteissä viides ja matematiikassa 13:s.[6] Viro nousi Euroopan ykköseksi vuoden 2015 PISA-kokeissa.[8] Suomalaisten oppilaiden lukutaitotulokset ovat pääsääntöisesti laskeneet vuodesta 2006 alkaen.[9]

Suomen pisteet ja sijoitukset PISA-tutkimuksissa
Vuosi Matematiikka Lukutaito Luonnontieteet Ongelmanratkaisu Taloustieteet Maita/alueita mukana
pisteet sijoitus pisteet sijoitus pisteet sijoitus pisteet sijoitus pisteet sijoitus
OECD kaikki OECD kaikki OECD kaikki OECD kaikki OECD kaikki OECD kaikki
2000[10] 536 4. 4. 546 1. 1. 538 3. 3. - - - - - - 28 32
2003[11] 544 1. 2. 543 1. 1. 548 1. 1. 548 2. 2. - - - 30 41
2006[12] 548 1. 2. 547 2. 2. 563 1. 1. - - - - - - 30 56
2009[13] 541 2. 6. 536 2. 3. 554 1. 2. - - - - - - 33 65
2012[14] 519 6. 12. 524 3. 6. 545 2. 5. 523 4. 9. - - - 34 65
2015[15] 511 7. 13. 526 2. 4. 531 3. 5. - - - - - - 34 73
2018[16][17][18] 507 11. 16. 520 3. 7. 522 3. 6. - - - 537 2. 2. 37 79
2022[19][20] 484 16. 20. 490 10. 14. 511 5. 9. - - - - - - 37 81
Lihavoituna sen osa-alueen pisteet, jota on painotettu kyseisenä vuonna.
- = Osa-alue ei ole mukana kyseisenä vuonna.

Tutkimuksen vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistotutkija Arto Ahosen mukaan Suomessa koulua ei enää nähdä keinona menestykseen kuten Virossa, joka on ohittanut Suomen.[21] Perheiden sosiaaliset erot eivät selitä suomalaisten nuorten PISA-menestyksen eroja merkittävästi mutta motivaation ja asenteiden erot selittävät. PISA-tutkimushankkeen koordinaattorin, professori Jouni Välijärven mukaan suomalaistytöillä on poikia enemmän uskoa tulevaisuuteen ja siten motivaatiota opiskella. Pojille kaukana kotiseudun ulkopuolella oleva työelämä tuntuu kovin vieraalta.[22]

Professori Jouni Välijärven mukaan yksi keskeisimpiä PISA-tutkimuksen havaintoja on heikoimmin menestyvien oppilaiden korkea suoritustaso verrattuna vastaaviin ryhmiin muissa maissa.[23] Kansainvälisesti tarkastellen yksi PISA-tutkimuksen keskeisiä vaikutuksia on ollut opettajankoulutuksen uudistaminen: koulutus on integroitu aiempaa kiinteämmin korkeakouluihin ja sen akateemista sisältöä on vahvistettu muun muassa laajentamalla koulutus maisteritasoiseksi.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lyhenneluettelo: P Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.9.2017.
  2. ↑ a b c PISA lyhyesti Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.12.2021.
  3. ↑ Kari Astala, Simo K. Kivelä, Pekka Koskela, Olli Martio, Marjatta Näätänen, Kyösti Tarvainen et al.: PISA-tutkimus vain osatotuus suomalaisten matematiikan taidoista Solmu. 1/2005. Viitattu 5.9.2017.
  4. ↑ a b c Toteutus Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Arkistoitu 23.12.2016. Viitattu 5.9.2017.
  5. ↑ Abby Jackson & Andy Kiersz: The latest ranking of top countries in math, reading, and science is out — and the US didn't crack the top 10 Business Insider. 6.12.2016. Viitattu 6.9.2017.
  6. ↑ a b c d e f PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista (tiedot vasemman laidan linkkien takana olevilta sivuilta) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.9.2017.
  7. ↑ Liiten, Marjukka: Suomella kova lasku matematiikassa Pisa-vertailussa HS.fi. 3.12.2013. Viitattu 3.12.2013.
  8. ↑ Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista Helsingin Sanomat. 12.12.2016.
  9. ↑ Miten saada lapset ja nuoret lukemaan? 2,5 miljoonan euron opettajien koulutusohjelmalla haetaan uusia keinoja Yle Uutiset. Viitattu 27.8.2018.
  10. ↑ Pisatutkimus 2000 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  11. ↑ Pisatutkimus 2003 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  12. ↑ Pisatutkimus 2006 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  13. ↑ Pisatutkimus 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  14. ↑ Pisatutkimus 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  15. ↑ Pisatutkimus 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  16. ↑ Pisatutkimus 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  17. ↑ OECD (2019), PISA 2018 Results (Volume I): What Students Know and Can Do, PISA, OECD Publishing, Paris OECD. Viitattu 11.5.2020.
  18. ↑ OECD (2020), PISA 2018 Results (Volume IV): Are Students Smart about Money?, PISA, OECD Publishing, Paris OECD. Viitattu 11.5.2020.
  19. ↑ Pisatutkimus 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.12.2023.
  20. ↑ PISA 2022 ensituloksia Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.12.2023.
  21. ↑ Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija Helsingin Sanomat. 24.2.2018.
  22. ↑ Pohjoisen pojat ahdistuvat yläkoulussa - tulevaisuus on muualla Yle Uutiset. 12.3.2014.
  23. ↑ a b Välijärvi, Jouni: Pisa-tutkimus ja vaikuttavuus. Teoksessa Tutkimuksen kansallinen tehtävä, toim. Reetta Muhonen ja Hanna-Mari Puuska, 2014. Vastapaino.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=PISA&oldid=22029273”