Pirkko Koski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pirkko Kaarina Mirjami Koski
Henkilötiedot
Koko nimi Pirkko Kaarina Mirjami Koski
Syntynyt22. joulukuuta 1941 (ikä 82)
Jyväskylän maalaiskunta, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto
Tutkimusalue teatteritiede

Pirkko Kaarina Mirjami Koski (o.s. Hautamaa; s. 22. joulukuuta 1941 Jyväskylän maalaiskunta) on Helsingin yliopiston teatteritieteen professori (emerita).[1]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koski kirjoitti ylioppilaaksi 1960 ja suoritti Tampereen yliopistossa ensin kirjastotutkinnon vuonna 1963 ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kirjallisuudenhistoriassa vuonna 1964. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinjalta vuonna 1980 ja filosofian lisensiaatiksi Turun yliopiston yleisestä kirjallisuustieteestä vuonna 1989. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1992 Helsingin yliopistossa.[2]

Väitöskirjassaan Teatterinjohtaja ja aika (1992) hän käsitteli Eino Salmelaisen toimintaa Helsingin Kansanteatterissa vuosina 1934–1939. Hän on kirjoittanut myös useita suomalaisen teatterin yleisesityksiä muun muassa instituutioiden (esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin edeltäjiä käsittelevät Kansan teatteri 1 ja 2 ja toisaalta Kansallisteatteria Kai Savolan pääjohtajakautena 1974–1991 käsittelevä Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa) ja ammattikuntien (esimerkiksi Näyttelijänä Suomessa) näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös Hella Wuolijoen elämää ja näytelmiä käsittelevän teoksen Kaikessa mukana.

Koski aloitti työuransa Helsingin yliopistossa vuonna 1989 toimien ensin teatteritieteen ja draamakirjallisuuden virkaa tekevänä apulaisprofessorina vuoteen 1995 ja tämän jälkeen virkaan nimitettynä apulaisprofessorina vuoteen 1998, jolloin hänen virkansa muuttui varsinaiseksi professuuriksi. Häin jäi professorin toimestaan eläkkeelle vuonna 2008.[2] Toimiessaan professorina hän oli Keskisuomalaisen Osakunnan inspehtori vuosina 1996–2002.[3]

Ennen toimintaansa Helsingin yliopistossa Koski toimi aluksi kirjastoapulaisena ja tutkimusavustajana, myöhemmin Teatterijärjestöjen Keskusliiton virkaa tekevänä toiminnanjohtajana vuosina 1977–1981 ja Teatterimuseon museonjohtajana vuosina 1981–1991.[2]

Koski on toiminut Demarin teatterikriitikkona 1978–1992 ja Kanavan avustajana vuodesta 1998 lähtien. 

Vuonna 2001 Koskelle myönnettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki.[4]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkko Kosken puoliso on hallintotieteiden tohtori Heikki Koski.[5]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monografiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tiedon tuntijat. Suomen kirjastoseura 1910–1985. Helsinki: Suomen kirjastoseura, 1985. ISBN 951-9025-40-5.
  • Kansan teatteri 1. Kansan näyttämö. Koiton näyttämö. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö, 1986. ISBN 951-99743-9-3.
  • Kansan teatteri 2. Helsingin kansanteatteri. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö, 1987. ISBN 951-99861-3-8.
  • Katri Veltheim & Pirkko Koski: Valokiilassa näyttelijä. Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-10064-5.
  • Teatterinjohtaja ja aika. Eino Salmelaisen toiminta Helsingin kansanteatterissa 1934–1939. Väitöskirja. Helsinki: Yliopistopaino, 1992. ISBN 952-90-4004-0.
  • Kaikessa mukana. Hella Wuolijoki ja hänen näytelmänsä. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16254-3.
  • Strindberg ja suomalainen teatteri. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-415-9.
  • S. E. Wilmer & Pirkko Koski: The dynamic world of Finnish theatre. An introduction to its history, structures and aesthetics. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-804-9.
  • Näyttelijänä Suomessa. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39549-3.
  • Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa. Kai Savolan pääjohtajakausi 1974–1991. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019. ISBN 978-951-858-044-0.
  • Finland's National Theatre 1974–1991. The Two Decades of Generational Contests, Cultural Upheavals, and International Cold War Politics. Routledge, 2022. ISBN 978-036-747-689-2.

Toimitustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pirkko Koski: Satakunnan bibliografia. Satakuntaa koskeva kirjallisuus vuoteen 1970. Pori: Satakunnan maakuntaliitto, 1973.
  • Pirkko Koski & Kari Salosaari: Suomalaisen näytelmän- ja teatterintutkimuksen bibliografia vuoteen 1974. Tampere: Tampereen yliopisto, 1976. ISBN 951-44-0477-7.
  • Pirkko Koski & Outi Lahtinen & Eeva Mustonen (toim.): Näkökulmia menneeseen. Teatterihistorian kirjoittamisen perusteita ja käytännön sovellus : Uusi teatteri 1940-1941. Helsinki: Teatterimuseo, 1997. ISBN 951-96039-5-6.
  • Pirkko Koski (toim.): Niin muuttuu mailma, Eskoni. Tulkintoja kansallisnäyttämöstä. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-443-X.
  • Pirkko Koski & Outi Lahtinen (toim.): Eila Roine – näyttelijä ja elämänkaari. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-410-8.
  • Pirkko Koski (toim.): Teatterin ja historian tutkiminen. Suomentanut Johanna Savolainen. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-419-1.
  • Pirkko Koski (toim.): Teatteriesityksen tutkiminen. Suomentanut Johanna Savolainen. Helsinki: Like, 2005 (2., laajennettu painos 2010). ISBN 978-952-01-0418-4.
  • Pirkko Koski & S. E. Wilmer (ed.): Stages of Chaos. The Drama of Post-War Finland. Helsinki: Finnish Literature Society, 2005. ISBN 951-746-664-1.
  • S. E. Wilmer & Pirkko Koski (ed.): Humour and Humanity. Contemporary Plays From Finland.. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-805-7.
  • Pirkko Koski & Misa Palander (toim.): Kansaa teatterissa. Helsingin Kaupunginteatterin historia. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-01-0015-5.
  • Pirkko Koski & Melissa Sihra (ed.): The Local Meets the Global in Performance. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars, 2010. ISBN 978-1443819473.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 325. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. ↑ a b c Pirkko Koski - 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 25.5.2021.
  3. ↑ Historia – Keskisuomalainen Osakunta kso.fi. Viitattu 25.5.2021.
  4. ↑ Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto. Viitattu 22.3.2022.
  5. ↑ Aviisi 06/2011 - Yo-talo täyttyi Tamyn alumneista arkisto.aviisi.fi. Viitattu 25.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pirkko_Koski&oldid=22182648”