Pirkko Kolbe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pirkko Kolbe vuonna 1967.

Pirkko Annikki Kolbe (o.s. Heikkilä; 2. maaliskuuta 1932 Helsinki13. syyskuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, joka tunnettiin parhaiten Helsingin Sanomien pitkäaikaisena pakinoitsijana nimimerkillä Pii.

Kolbe opiskeli 1952–1955 Helsingissä Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Toimittajanuransa hän aloitti Uudessa kuvalehdessä, Savon Sanomissa ja Uutisaitassa. Vuonna 1959 hänet kutsuttiin nuorten toimittajien joukkoon Suomen Kuvalehteen.

Helsingin Sanomiin hänet pyydettiin vuonna 1967, ja hän ehti olla mukana lehdessä miltei 30 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle 1994. Hän piti siellä pakinapalstaa nimeltä Viikon varrelta. Pakinat muodostuivat lyhyistä katkelmista, joissa kommentoitiin ajankohtaisia asioita sekä kerrottiin anekdootteja ja vitsejä. Näkyvimpinä olivat tekstin alkuun sijoitettu Kympin huuli ja loppukaneettina Päivän Pii. Palstaa pidettiin varsin elävässä kontaktissa lukijoiden kanssa.[1] Viimeinen Piin pakina Helsingin Sanomissa ilmestyi 24. elokuuta 1994. Kolbe toimi myös Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen hallituksessa 1975–1985, ja hänelle myönnettiin valtion lehtimieseläke vuonna 1995.

Kolbe oli naimisissa ekonomi Boris Kolben (1928–2015[2]) kanssa, jonka työn vuoksi he muuttivat Bogotaan, mutta pari erosi heidän palattuaan Suomeen. Historiantutkija Laura Kolbe on heidän tyttärensä.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 115–116. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1.
  2. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 12.4.2015, s. C 32.
  3. Pirkko Kolben muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Maksullinen artikkeli.)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolbe, Laura: Nykyajan nainen: Pirkko ”Pii” Kolbe – äiti ja toimittaja. Helsinki: Kirjapaja, 2016. ISBN 978-952-288-487-9.