Pillikemittari
| Pillikemittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Nauhamittarit Perizoma |
| Laji: | alchemillatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Perizoma alchemillatum |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Pillikemittari (Perizoma alchemillatum) on keskikesän erittäin yleinen yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pillikemittari on pienikokoinen, melko tumma mittariperhoslaji. Etusiivet ovat pohjaväriltään lähes tasaisen tummanruskeat. Etusiiven poikki mutkittelevana kulkeva ulompi poikkiviiru erottuu selvästi valkoisena, ja sen keskellä kulkeva ohut tumma juova jakaa poikkiviirun kahteen, lähes yhtä leveään osaan. Myös sisempi poikkiviiru on kaksinkertainen ja pohjaväriä vaaleampi. Aivan etusiiven kärkiosassa aaltoviirun etureuna muodostaa valkoisen, voimakkaasti mutkittelevan laikun. Siiven ulkoreunassa on lyhyitä, mustia pitkittäisiä juovia. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat ja poikkiviiru erottuu niissä heikosti. Siipiväli on 14–21 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsin laajalti levinnyt laji, jota tavataan koko Euroopassa ja levinneisyysalue jatkuu Siperian poikki Pohjois-Amerikkaan. Laji on tavattu jopa Islannista. Perhonen lentää kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun, mutta varhain alkaneina kesinä elokuussa voi lentää harvinaisen toisen sukupolven yksilöitä.[4][3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erittäin yleinen kulttuuriympäristöjen yöperhonen, joka viihtyy niityillä, puistoissa ja pihapiireissä, mutta myös vähemmän kulttuurivaikutteilla paikoilla kuten rannoilla ja metsissä. Aikuiset perhoset lentävät erityisesti iltahämärän aikaan, käyvät ahkerasti kukilla ja tulevat kirkkaiden valojen luokse. Pohjoisessa laji lentänee myös päivällä. Kotelo on talvehtiva vaihe.[3]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka syö monien huulikukkaisten, etenkin pillikkeiden (Galeopsis) kukintoja ja hedelmystöjä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/perizoma_alchemillata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1803
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Perizoma/alchemillatum/Perizoma%20alchemillatum.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)