Pilkkusiipi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pilkkusiipi
Setina irrorella.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Keltasiivet Lithosiinae
Suku: Setina
Laji: irrorella
Kaksiosainen nimi
Setina irrorella
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pilkkusiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pilkkusiipi Commonsissa

Pilkkusiipi (Setina irrorella) on siilikkäisiin kuuluva pienehkö perhoslaji. Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT)[1].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etusiivet ovat likaisenoranssit ja niissä on kolme siiven poikki menevää riviä musta täpliä. Takasiivet ovat vaaleamman keltaiset ja niiden kärkiosassa saattaa erottua muutama tumma täplä. Perhosen ruumis on oranssinkeltaisia päätä, niskaa ja takaruumiin kärkiosaa lukuunottamatta musta. Siipiväli vaihtelee 22–35 mm ja koiraat ovat selvästi naaraita kookkaampia. [2][3]

Pohjois-Ruotsin tunturiseudulla esiintyy muoto f. borealis, jonka täplät ovat himmeämpiä. Lisäksi siipien suomut harvemmassa, mikä tekee siivistä läpikuultavat.[4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilkkusiipeä tavataan Pohjois-Espanjasta Itä-Siperiaan ulottuvalla vyöhykkeellä.[3] Suomessa sen levinneisyys painottuu etelään, mutta hyvin paikottaisia ja eristyneitä populaatioita tunnetaan pohjoisestakin. Aikuiset perhoset lentävät heinä-elokuussa.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilkkusiipi elää lämpimillä ja kuivilla paikoilla. Sen esiintymät ovat yleensä hyvin paikallisia mutta esiintyessään laji on tavallisesti runsas eivätkä perhoset erityisemmin piilottele. Koiraat lentävät pääasiassa yöllä ja tulevat valolle, naaraat ovat sen sijaan päiväaktiivisia.[4]

Naaras munii noin 50 munaa, jotka se asettelee riveihin heinänkorsille. Toukka talvehtii ja koteloituu keväällä heinätuppojen tai kivikon sekaan.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka syö maassa ja kivien pinnalla kasvavia jäkäliä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. a b Norges sommerfugler (norjaksi)
  4. a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 386–388
  5. Perhoswiki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]