Pilkkihiihto
Pilkkihiihto on pilkkikalastuksen ja hiihdon yhdistelmä. Pilkkihiihtokilpailuja varten tehdään jäälle ja mahdollisesti myös osaksi maalle pyöreähkö latulenkki. Sitä hiihdetään yhteen suuntaan sovittu aika. Jokaisella kierroksella kilpailijan tulee onkia yksi kala hiihtolenkin ulkopuolelta ja tuoda se hiihtäen maaliin.[1] Sijoituksen kilpailussa määrää kalallisten kierrosten määrä maaliviivalla sovitun ajan sisällä. Tasatuloksen saaneilla ratkaisee viimeisen kierroksen saapumisjärjestys, aikaisemmin kalan kanssa maaliin saapuneen hyväksi[2].
Pilkkihiihdon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pilkkihiihtoa kokeiltiin ensimmäisen kerran mäntyharjulaisessa urheiluseura Mäntyharjun Jäntevässä, jossa Antero Rusinen ideoi pilkkihiihdon 1970-luvun puolivälissä.[3] Vähitellen harrastus levisi lähinnä seurojen kuntourheilupuolelle.
Pilkkihiihtoa on harrastettu eniten Itä-Suomessa. Tunnetuimpia paikkakuntia kisojen järjestäjinä ovat olleet Iisalmi, Asikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Mikkeli, Joutseno, Luumäki ja Mäntyharju. Ensimmäisiin, vuonna 1985 järjestettyihin SM-kisoihin osallistui 200 kilpailijaa.[3] Kilpailuihin on osallistunut hiihtoseurojen lisäksi urheilukalastusseuroja.[4]
Kilpailujen järjestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pilkkihiihtoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pilkkihiihtoradat tulee suunnitella sellaiseen paikkaan, mistä tulee kalaa ainakin kohtuullisesti. Radan pituus on noin yksi kilometri. Radan sisäreunaan tehdään perinteistä tyyliä hiihtäville kilpalatu ja ulkoreunaan luistelutyyliä käyttäville oma rata. Rata-alueelle ei saa kairata reikiä. Radan tulee olla selkeä, eikä siinä saa olla jyrkkiä kaarteita tai mutkia. Radan sisälle tulee jäädä selkeä keskiosa. Keväällä jäälle nousee joskus vesi. Tällöin on mietittävä vaihtoehtoinen paikka, jossa vesi ei ole esteenä. Radan vetäminen kokonaan maalle ei ole suositeltavaa, koska silloin kilpailijat jäävät lähelle rantaa, jolloin viiden metrin etäisyys toisiin kilpailijoihin ei helposti toteudu.[1]
Rata on syytä merkitä pystyyn asetetuilla havuilla tai muilla näkyvillä merkeillä.[1]
Pilkkihiihdon sarjajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjajako on vuosien varrella vaihdellut. Miesten puolilla on sopiva SM-pilkkionginnan sarjajako: yleinen, 55-vuotiaat ja 65-vuotiaat. Naisilla on yksi sarja ja alle 16-vuotiailla tytöillä ja pojilla yksi yhteinen sarja.[1]
Kilpailujen valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Usein parhaille kalapaikoille ahtaudutaan liiaksi, ja silloin tarvitaan puolueetonta valvojaa. Lohkovalvojan tulee kieltää yleisöä menemästä liian lähelle kilpailijaa. Kilpailuihin tulee nimetä kolmihenkinen jury, jossa on ainakin yksi kilpailijoiden edustaja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN pilkkihiihto.com. Arkistoitu 13.5.2021. Viitattu 24.4.2020.
- ↑ Pilkkihiihdon säännöt pilkkihiihto.com. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 24.4.2020.
- ↑ a b 1970-luku - Mäntyharjun Jäntevä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Seuran mitalitaulukko Ruokolahden Urheilukalastajat ry[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä arkisto: Pilkkihiihdon alkuperäisenä tavoitteena oli sivakoida kilpaa kala suussa
- Pilkkihiihdon säännöt (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)