Pikkuviistäjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pikkuviistäjä
Cookspetrel1.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku: Viistäjät Pterodroma
Laji: cookii
Kaksiosainen nimi
Pterodroma cookii
(George Robert Gray, 1843)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pikkuviistäjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pikkuviistäjä Commonsissa

Pikkuviistäjä (Pterodroma cookii) on uhanalainen, vain kolmella Uuden Seelannin saarella pesivä pieni ulappaliitäjälaji.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintu on maksimissaan 33 cm pitkä. Sukupuolet ovat samannäköiset. Linnulla on ohuet, heikot jalat ja sen nokan päällä ovat putkimaiset sieraimet. Linnun selkäpuolella on selkeästi erottuva vaalea siipikuvio siipien sisäosissa, jota tummemmat siipien ulkoreunojen juovat reunustavat.[2] Siipien kärkiväli on noin 65–66 cm.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintu pesii vain kolmella pienellä Uuden-Seelannin saarella: Little Barrier, Great Barrier ja Codfish Islands. Little Barrier pesii noin 50 000 paria, Great Barrierilla ehkä vain noin 20 paria ja Codfish Islandsilla noin 100 paria, aiemmin noin 20 000 paria 1900-luvun alussa.[1] Lajia voi kuitenkin tavata laajoilla Tyynen meren merialueilla aina Aleuteille ja Etelä-Amerikan pohjoisosan länsipuolisille merille saakka.[2] Nykyisin lintu luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Kantaa ovat vähentäneet Uuden Seelannin saarille tuodut uudet petonisäkkäät, eritoten rotat ja kissat, sekä vekaluhtakanat (Gallirallus australis). Kanta on kuitenkin alkanut elpyä, kun sen ei-luonnollisia vihollislajeja on poistettu pesimäsaarilta.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintu viettää valtaosan ajastaan merellä, saapuen pesimäpaikoilleen vain munimaan ja hoitamaan poikasiaan.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäkäytävä kaivetaan korkealle metsäisille rinteille. Lintu saapuu pesimäpaikoilleen vain öisin välttääkseen petoeläimiä.[2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravinto koostuu lähinnä planktonista ja krilleistästä.[2] Myös kala ja muut äyriäiset kelpaavat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Pterodroma cookii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 18.6.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.