Pikkutalvio
| Pikkutalvio | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Vinca minor L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Pikkutalvio (Vinca minor) on oleanterikasveihin (Apocynaceae) kuuluva koristekasvi, jota on käytetty myös rohdoskasvina mm. angiinan hoitoon. Sisältää runsaasti alkaloideja, muun muassa vinkamiinia ja vinkristiinia. Kasvi on myrkyllinen.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Monivuotinen maanpeitekasvi, joka muodostaa mattomaisia, ainavihantia kasvustoja. Varret ovat rentoja, helposti maahan juurtuvia. Lehdet ovat kiiltävät ja soikeat. Lehtiasento on yleensä vastakkainen. Viisiterälehtiset kukat ovat siniset, joskus violetit, punaiset tai valkoiset. Kukan halkaisija on 2–3 cm. Kukkii touko-kesäkuussa. Korkeus 10–15 cm.
Kasvupaikka ja lisääminen [muokkaa]
Viihtyy parhaiten varjossa tai puolivarjossa, esimerkiksi puiden ja pensaiden alla. Kasvualustaksi sopii kuohkea ja ravinteikas puutarhamulta. Pikkutalvio leviää helposti kasvullisesti. Kasvia tavataankin usein villiytyneenä. Kasvia voidaan lisätä pistokkaista juurruttamalla.
Lähteet [muokkaa]
- Antti Riikonen: Suomalainen puutarhakäsikirja. 4. painos. Hämeenlinna: Karisto Oy, 2003. ISBN 951-0-25289-1.
- Alanko, Hämäläinen-Forslund, Kahila, Miettinen, Tegel & Vainio: Kaunis koristetarha. 4. painos. Porvoo: WSOY, 2004. ISBN 951-0-23700-0.
- Bo Mossberg ja Lennart Stenberg, kääntäneet Seppo Vuokko ja Henry Väre: Suuri Pohjolan kasvio. Tammi Kustannusosakeyhtiö, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Puutarha.net: Pikkutalvio (Vinca minor)
- LuontoPortti: Pikkutalvio (Vinca minor)
- ITIS: Vinca minor (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Vinca minor (englanniksi)
- Flora of China: Vinca minor (englanniksi)
Sivulta puuttuu