Pikkuprioni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pikkuprioni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku: Prionit Pachyptila
Laji: turtur
Kaksiosainen nimi

Pachyptila turtur
(Kuhl, 1820)

Katso myös

  Pikkuprioni Wikispeciesissä
  Pikkuprioni Commonsissa

Pikkuprioni (Pachyptila turtur) on eteläisen pallonpuoliskon merialueilla esiintyvä pieni ja yleinen ulappaliitäjälaji.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintu on suurimmillaan 27 cm pitkä.[2] Linnun selkäpuoli on enimmäkseen harmaa, mutta sen pyrstönpää on musta ja sen selkäpuolella näkyy lentäessä musta M-kirjainta muistuttava kuvio. Vatsapuoli on vaalea. Linnulla on ohuet ja heikot jalat, ja sen nokkaa reunustaa sisäpuolelta kampamainen ripsireunus[2].

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintua tavataan eteläisten merialueiden saarilla ja rannikoilla.[2] Pesimäyhdyskuntia on Chatham-, Snares- ja Antipodisaarilla Uudessa-Seelannissa, Bassinsalmen saarilla Australiassa sekä Falklandinsaarilla, Marionsaarella, Crozetsaarilla ja Macquariensaarella. Uuden-Seelannin Eteläsaarelta löydettiin 1990-luvun alkupuolella kolme pientä pikkuprioniyhdyskuntaa.[3] Maailmanpopulaation koko on noin kaksi miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkuprioni viettää valtaosan elämästään lennossa meren yllä. Se pesii yhdyskunnissa pikkusaarilla. Maalla linnun liikkuminen on erittäin kömpelöä.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkuprioni kaivaa pesäkäytävän jaloillaan ja nokallaan piilottaen sen suun kasvillisuuden suojaan. Se voi myös pesiä kalliononkaloissa. Lintu saapuu pesimäpaikkaansa vain yöaikaan.[2] Naaras munii yhden munan. Haudonta-aika on noin 55 päivää ja poikanen pysyy pesässä noin seitsemän viikkoa.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkuprioni syö meren pieneläimistöä, eritoten krillejä ja muita äyriäisiä sekä hankajalkaisia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Pachyptila turtur IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.6.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Harrison, Colin & Greensmith, Alan: Koko maailman linnut. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.
  3. Graeme Loh 2000: A mainland breeding population of fairy prions (Pachyptila turtur), South Island, New Zealand
  4. Markwell, T. J. 1998: Relationship between Tuatara sphenodon punctatus and fairy prion Pachyptila turtur densities in different habitats on Takapourewa (South Island), Cook Strait, New Zealand
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.