Pikkumustakaija
| Pikkumustakaija | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Coracopsis nigra Linnaeus,1758 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Pikkumustakaija (Coracopsis nigra) on Intian valtameren saarilla elävä papukaija.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on 35 cm ja paino noin 315 g. Pikkumustakaijan höyhenpuku on mustanruskea, vain pyrstön alapeitinhöyhenissä ja käsisulkien ulkohöydyissä on harmaata. Nokka on sarvenvärinen, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Vanhin vankeudessa elänyt pikkumustakaija eli 34,1 vuoden ikäiseksi.[2]
Esiintyminen [muokkaa]
Pikkumustakaijaa tavataan Komorien saaristossa, Madagaskarilla ja Seychellien Praslin Islandilla. Lajista tunnetaan kolme alalajia: nigra Madagaskarin itäosissa, libs muualla Madagaskarilla ja sibilans Komoreilla. Praslinin populaatio saattaa olla joko ihmisen toimesta saarelle tuotua tai luonnollista kautta saapunut. Carl von Linné kuvaili lajin holotyypin Itä-Madagaskarista.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Pikkumustakaija elää metsissä ja pensaikoissa.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pikkumustakaijan lisääntymisestä tiedetään vain vähän. Sen pesä sijaitsee puunkolossa ja sen pesimäkauden uskotaan kestävän marraskuusta helmikuuhun. Vankeudessa naaras munii kolmesta viiteen munaa, joita se hautoo ainakin kaksi viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä viiden-kuuden viikon ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Pikkumustakaijat syövät hedelmiä, marjoja, siemeniä ja kukkia. Paikoin Komoreilla se on viljelytuholainen kaakaoviljelmillä.
Lähteet [muokkaa]
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust (englanniksi)