Pikkulavastaja
| Pikkulavastaja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Lavastajat Ptilonorhynchidae |
| Suku: | Kekolavastajat Amblyornis |
| Laji: | subalaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amblyornis subalaris |
|
| Katso myös | |
Pikkulavastaja (Amblyornis subalaris) on Papua-Uudessa-Guineassa tavattava lavastajiin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan pikkulavastaja on noin 24 cm. Koiras on väritykseltään pääosin ruskea. Yläruumis on väriltään tummempi kuin alaruumis. Kurkussa ja rinnassa on vaaleampia kapeita pystyjuovia. Nokka on siniharmaa. Koiraalla on tumman oranssi töyhtö, jonka se voi nostaa ylös. Alas painettuna se on huomaamaton. Naaraalta töyhtö puuttuu tai on pienempi kuin koiraalla. Muuten sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaiset. Nuoret linnut muistuttavat ulkonäöltään naaraspikkulavastajaa.[2]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkulavastajaa tavataan kaakkoisessa Papua-Uudessa-Guineassa alueella, joka ulottuu Owen Stanley Rangelta Angabunga-joelle. Lajin elinympäristöä ovat kosteat metsät yleensä 650–1 500 metrin korkeudella merenpinnasta. Pikkulavastaja elää hieman matalammalla kuin kekolavastaja (Amblyornis macgregoriae), mutta toisinaan lajit elävät samalla alueella ja voivat risteytyä.[2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiraspikkulavastajat voivat paritella usean naaraan kanssa.[2] Koiras rakentaa majamaisen naaraanhoukutuspesän risuista. Pesän keskellä on sitä tukemassa pylväs.[3] Koiras koristelee majansa lehdillä, kukilla ja koppakuoriaisilla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Amblyornis subalaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Peter Rowland: Bowerbirds, s. 115. CSIRO Publishing, 2008. ISBN 9780643094208. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.4.2009). (englanniksi)
- ↑ Michael Henry Hansell, Raith Overhill: Bird nests and construction behaviour, s. 197. Cambridge University Press, 2000. ISBN 9780521460385. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.4.2009). (englanniksi)