Pikkulampikorento
| Pikkulampikorento | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Sudenkorennot Odonata |
| Alalahko: | Aitosudenkorennot Anisoptera |
| Heimo: | Varsinaiset sudenkorennot Libellulidae |
| Suku: | Lampikorennot Leucorrhinia |
| Laji: | dubia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leucorrhinia dubia |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) on lampikorentoihin kuuluva Suomessa yleinen sudenkorento.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkulampikorennolla on väriltään tummat ylemmät perälisäkkeet. Koiraalla on selkeästi ulkoneva ja muodoltaan kohtalaisen suora ja suippo paritteluelimien väkänen. Naaraalla puolestaan on kolmion muotoiset osat sukuaukon suojuksessa. Tummassa takaruumiissa on pienikokoisia laikkuja, jotka ovat kapeammat kuin vastaavat täplälampikorennolla ja isolampikorennolla. Pikkulampikorennon täplät ovat naaraalla useimmiten keltaiset ja sukukypsällä koiraalla punaiset. Siipien kylkisuonet eli siiven etureunan siipisuonet eivät ole koko pituudelta vaalean keltaiset kuten isolampikorennolla, vaan tummat tyvestä siipisolmuun.[2]
Pikkulampikorennon takaruumiin pituus on 21–27 mm ja takasiiven pituus 23–28 mm.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkulampikorento on yleinen pohjoisessa Euroopassa ja luoteisessa Aasiassa. Laji esiintyy etelämmässä reliktinä.[1] Lajia tavataan melkein koko Suomessa yleisenä. Suorantojen alueilla laji elää useimmiten lähes varmasti.[2]
Laji elää enimmäkseen suoalueiden lammilla ja muilla suorantaisilla lammilla ja järvillä sekä muun muassa sorakuoppien lampareilla.[2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkulampikorennon lentoaika on toukokuun lopulta elokuun lopulle. Päälentoaika on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuolelle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Clausnitzer, V.: Leucorrhinia dubia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 182–183. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.