Pikkukeiju

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pikkukeiju
OceanodromaMonorhisSmit.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappakeijut Hydrobatidae
Suku: Keijut Oceanodroma
Laji: monorhis
Kaksiosainen nimi
Oceanodroma monorhis
(Swinhoe, 1867)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pikkukeiju Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pikkukeiju Commonsissa

Pikkukeiju (Oceanodroma monorhis) on pieni ulappalintujen lahkoon kuuluva avomerilintu.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 18–21 senttimetriä ja siivenkärkien väli 45–48 cm. Linnun yleisväritys on tumma ja käsisulissa hieman vaaleaa. Voi sekoittaa myrskykeijuun (Oceanodroma leucorhoa), jolla on samankokoinen- ja näköinen siipikuvio ja lovimainen pyrstö. Erona myrskykeijuun ovat tumma, selän värinen yläperä ja vaaleatyviset käsisulan ruodit. Voi myös sekoittaa isompaan ja pitempi, sekä kapea pyrstöisempään tyrskyliitäjään (Bulweria bulwerii).[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin pesimäalueen laajuudeksi on arvioitu 50 000–100 000 km² ja maailmanlaajuiseksi yksilömääräksi 20 000 lintua.

Pikkukeiju pesii 7 500 parin voimin Verkhovskyn saarella, Vladivostokista etelään, Venäjällä ja vähintään 1 000 parilla Japanissa. Sen populaatioista Kiinassa, Pohjois-Koreassa ja Etelä-Koreassa tiedetään vain vähän. Se saatta pesiä myös Pohjois-Atlantilla.

Talveksi se siirtyy lounaaseen, Intian valtameren pohjois-osiin. [1]

Esiintyminen Pohjois-Atlantilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia on tavattu Pohjois-Atlantilla useita kertoja. Se on pyydystetty muun muassa Selvagenssaarilla, Kanariansaarten pohjoispuolelta, kalliorannikolta Koillis-Englannista useita kertoja, Norjasta, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta ja Israelista. Pohjois-Atlantin ensimmäinen havainto on vasta vuodelta 1983, mikä johtuu luultavasti pikkukeijun yöllisistä elintavoista ja myrskykeijumaisesta ulkonäöstä.[2]

Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen pahimmat uhat Verkhovskyn pesimäalueella ovat varikset ja vaeltavat pöllöt. Verkhovskyn saari on suojeltu vuodesta 1984 lähtien, mikä on lopettanut turistien aiheuttaman häiriön pesillä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Oceanodroma monorhis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 17.11.2013. (englanniksi)
  2. a b c Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 24 ja 25. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]