Pikkuhuitti

Pikkuhuitti
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kurkilinnut Gruiformes Heimo: Rantakanat Rallidae Suku: Huitit Porzana Laji: parva
Kaksiosainen nimi
Porzana parva (Scopoli, 1769)
Katso myös
Pikkuhuitti Wikispeciesissä   Pikkuhuitti Commonsissa

Pikkuhuitti (Porzana parva) on pienikokoinen rantakanalaji.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 18-20 cm ja paino 30-70 g. Vanha koiras on alapuolelta kyyhkynharmaa, päältä ruskea ja valkopilkkuinen ja jalkojen välistä valkoraitainen. Vanha naaras on alapuolelta vaalean ruskehtava ja selästä tummemman ruskea. Nuorella pikkuhuitilla on valkopilkullinen ruskea selkä, poikittaisjuovainen vatsa ja vaalea rinta. Koivet ovat vaalean vihertävät. Nokan tyvellä on pieni punainen laikku. Ääntelevät pääasiassa öisin.

Levinneisyys

Laji tuli Pohjoismaihin 1980-luvulla. Suomessa niitä pesi säännöllisesti vain Parikkalan Siikalahdella, jossa havainnot vähentyivät ja muuttuivat epäsäännöllisiksi 1990-luvulla. Suomessa kevät- ja kesävieras hyvillä lintujärvillä. Laji talvehtii Afrikassa.

Itä-Euroopasta Luoteis-Kiinaan. Länsi-Euroopassa hajaesiintymiä. Euroopassa pesii noin 20 000 paria.

Elinympäristö

Kosteikot, erityisesti järviruo'ikot.

Lisääntyminen

Pesä mättäällä tai ruokopedillä. Munia on 7-9, ja molemmat puolisot hautovat yhteensä 21-23 päivää. Untuvikot ovat mustia, kuten kaikkien rantakanojen.

Ravinto

Vesihyönteiset ja hämähäkit sekä vesikasvit.

Aiheesta muualla

• Zetterström, Dan 1979: Mindre sumphöna Porzana parva 1) i Oulanka nationalpark, Kuusamo. - Ornis Fennica 56:173.