Piikkiviulu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turkkilaisia Rebab-piikkiviuluja

Piikkiviulu on piikkiluuttujen ryhmä. Piikkiviuluja soitetaan jousella. Piikkiviuluissa kielet kiinnitetään yleensä pyöreään keppiin, joka lävistää kaikukopan. Kielisiltoja varressa ei ole.[1]

Piikkiviulujen on arveltu olevan varhaisimpia viulusoittimia ja ne ovat olleet olemassa jo ennen kaulaluuttuja, jotka ovat nykyisten eurooppalaisten viulujen esiasteita.[1]

Piikkiviuluja soitetaan erityisesti Mongoliassa, Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Mongoliassa, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa kaikukoppana käytetään useimmiten kalvolla peitettyä sylinteriä. Tämäntyyppiset piikkiviulut tunnetaan myös nimellä hu ch'in. Islamilaisilla alueilla Pohjois-Afrikassa, Keski-Aasiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Indonesiassa kaikukoppana toimii kalvolla peitetty puolipallo tai kolmio. Tämäntyyppisiä piikkiviuluja ovat muun muassa rabab, rebab, džosa, kemānĝe ja tro khmer.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suuri Musiikkitietosanakirja 5 O-See, s. 82. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1991. ISBN 951-35-4729-9.