Pietro Mennea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Italia
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Moskova 1980 200 metriä
Pronssia Pronssia München 1972 200 metriä
Pronssia Pronssia Moskova 1980 4 × 400 metriä
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Helsinki 1983 4 × 100 metriä
Pronssia Pronssia Helsinki 1983 200 metriä
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Rooma 1974 200 metriä
Kultaa Kultaa Praha 1978 100 metriä
Kultaa Kultaa Praha 1978 200 metriä
Hopeaa Hopeaa Rooma 1974 100 metriä
Hopeaa Hopeaa Rooma 1974 4 × 100 metriä
Pronssia Pronssia Helsinki 1971 4 × 100 metriä
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Milano 1978 400 metriä

Pietro Paolo Mennea (28. kesäkuuta 1952 Barletta21. maaliskuuta 2013 Rooma) oli italialainen pikajuoksija, myöhemmin poliitikko. 200 metrin maailmanennätys 19,72 oli hänen nimissään 17 vuoden ajan.

Mennea aloitti kansainvälisen uransa 1971, jolloin hän osallistui yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuihin saavuttaen EM-pronssia 4 × 100 metrin viestijuoksussa.[1] Vuoden 1974 yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Roomassa Mennea voitti 200 metriä kotiyleisönsä edessä sekä tuli toiseksi 100 metrillä ja 4 × 100 m viestissä.[2] Vuoden 1978 EM-kilpailuissa Prahassa hän voitti kultaa sekä 100:lla että 200 metrillä.[3]

Olympialaisissa hän voitti pronssia 200 metrillä Münchenissa 1972, ja kultaa Moskovassa 1980. Montrealissa 1976 hän selvisi 200 metrillä neljänneksi, vaikka oli harkinnut poisjääntiä koko kisoista.[4]. Pikaviestissä hän sijoittui Italian joukkueen mukana kuudenneksi. Moskovan kisoissa Mennea karsiutui 100 metrillä välierissä, mutta voitti 200 metriä ajalla 20,19. 100 metrin voittaja Allan Wells hävisi kahdella sadasosalla. Pikaviestijoukkuetta Italialla ei ollut, mutta pitkässä viestissä Mennea ankkuroi Italian pronssille.[5]

Vuonna 1979 Mennea osallistui opiskelijoiden maailmanmestaruuskilpailuihin Mexico Cityssä. Hän juoksi ohuessa ilmanalassa maailmanennätyksen 19,72, jonka rikkoi vasta Michael Johnson vuonna 1996.

Jo kerran uransa lopettanut Mennea teki paluun vuoden 1982 EM-kisoihin Italian 4 × 400 metrin viestijoukkueessa sijoittuen kuudenneksi. Hän otti osaa myös yleisurheilun ensimmäisiin MM-kisoihin Helsingissä 1983 saavuttaen pronssia 200 metrillä ja hopeaa pikaviestissä. Seuraavana vuonna hän kilpaili neljännen kerran peräkkäin olympialaisten 200 metrin finaalissa sijoittuen seitsemänneksi.

Los Angelesin kisojen jälkeen Mennea vetäytyi kilparadoilta, mutta teki vielä kerran paluun ottaen osaa Soulin olympialaisiin. Mennea selvisi jatkoon 200 metrin ensimmäisistä alkueristä, mutta ei ilmestynyt lähtöviivalle toisiin alkueriin.[6]

Mennea voitti universiadeissa kultaa 100 metrin juoksussa vuonna 1975 sekä 200 metrin juoksussa vuosina 1973, 1975 ja 1979.[7] Hän voitti Italian mestaruuden 100 metrillä vuosina 1974, 1978 ja 1980 sekä 200 metrillä ennätykselliset 11 kertaa vuosina 1971–1974, 1976–1980 ja 1983–1984.[8]

Muistokirjoituksissa on todettu hänen myöntämänsä kasvuhormonikokeilun aikana, jolloin se ei vielä ollut kiellettyä.[9] Uransa jälkeen Mennea suoritti poliittisen tieteen, juridiikan ja kirjallisuuden yliopistotutkinnon sekä oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1999–2004.

21. maaliskuuta 2013 Mennea kuoli sairaalassa parantumattomaan sairauteen.[10]

Rooman Golden Gala 6. kesäkuuta on Pietro Mennean muistokilpailu.[11] Rooma-Milano - väliä vuonna 2014 aloittanut luotijuna kantaa Pietro Mennean nimeä.[12]

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 111. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  2. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 122–123. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  3. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 136. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  4. Hannus, Matti; Shearman, Mark: Montreal olympiakirja. Offsetpaino Sivakka, 1976. ISBN 951-99090-6-0.
  5. Hannus, Matti; Shearman, Mark: Moskova olympiakirja. , 1983. ISBN 951-9465-09-X.
  6. Siukonen, Markku: Suuri Olympiateos 6. Gummerus, 1988. ISBN 951-8920-05-2.
  7. Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005, s. 272. IAAF, 2005. (englanniksi)
  8. Sicari, Marco (toim.): Annuario dell'Atletica 2003, s. 169–170. Federazione Italiana di Atletica Leggera, 2003. (italiaksi)
  9. MENNEA - LOCATELLI ATLETICA SPACCATA PAROLACCE & QUERELE repubblica.it. Viitattu 23.4.2014. (italiaksi)
  10. E' morto Pietro Mennea tgcom24.mediaset.it. Viitattu 21.3.2013. (italiaksi)
  11. Golden Gala to be dedicated to Mennea iaaf.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)
  12. Pronto il primo Frecciarossa 1000: dedicato a Pietro Mennea il treno più veloce d’Europa ilquotidianoitaliano.it. Viitattu 23.4.2014. (italiaksi)
  13. Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]